Selvitysryhmä esittää kolmea mallia Team Finland -verkoston uudistamiseksi
Ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen virkamiestyöryhmä selvitti, miten Team Finland -vienninedistämisverkostoa tulisi uudistaa. Selvitys julkaistiin 6.2.2024. Business Finland puoltaa olemassa olevan yhteistoimintamallin jatkokehittämistä pääosin nykyrakenteen pohjalta.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti julkisten toimijoiden vienninedistämisverkoston, eli Team Finland -verkoston, johtamista ja toimintaa on uudistettava. Tämä on tehtävä yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Selvitystyön taustalla on hallitusohjelman linjaus ulkoministeriön ohjausroolin vahvistamisesta valtion viennin ja kansainvälistymisen edistämistoiminnoissa. Tähän liittyy selvitys Business Finlandin ulkomaantoimintojen siirrosta osaksi Suomen edustustoverkkoa.
Uudistamista selvittänyt työryhmä esittää kolme vaihtoehtoista ratkaisumallia, joilla Team Finland verkoston johtamista ja vienninedistämistoimintaa voidaan tehostaa ja yksinkertaistaa.
- Team Finland -verkoston johtamisrakenteen uudistaminen kotimaassa
- Team Finland -verkoston johtamisrakenteen uudistaminen kotimaassa sekä UM:n ohjausroolin vahvistaminen ulkomaaverkostossa
- BF:n ulkomaantoimintojen siirto ulkoasianhallintoon
Selvitys sisältää myös alustavat arviot mallien toteutuksesta, sillä ne edellyttävät erilaisia muutoksia lainsäädäntöön ja johtamisrakenteisiin.
Business Finlandin näkemyksen mukaan ulkomaantoimintojen siirtämisessä ulkoministeriön organisaatioon tai suoraan ohjaukseen on olemassa olevan tiedon perusteella vaikea tunnistaa käytännössä mitään hyötyjä asiakas- tai omistaja-arvon, kustannustehokkuuden tai työntekijäkokemuksen parantamisen tai toiminnan strategisen ketteryyden näkökulmista.
Organisoinnin merkittävään muutokseen liittyy sen sijaan erittäin suuria riskejä, jotka vaarantavat erityisesti T&K-rahoituksen kasvattamista koskevien politiikkapäätösten hyödyt. Lisäksi Business Finlandin ulkomaanverkoston siirtäminen ulkoministeriön alaisuuteen olisi erittäin kallis ja pitkäkestoinen prosessi.
Business Finland puoltaakin olemassa olevan yhteistoimintamallin jatkokehittämistä pääosin nykyrakenteen pohjalta. Ensimmäinen vaihtoehto toteuttaa hallitusohjelmassa kirjatun tavoitteen ja on vaihtoehdoista kustannuksiltaan ja vaikutuksiltaan paras sekä suomalaisille yrityksille että veronmaksajille.
Raskaat ja kalliit organisaatiomuutokset heikentäisivät yritysten saamaa palvelua
Nykymallin vaikuttavuutta ja hyötyjä niin yrityksille kuin Suomellekin on selvitetty laajasti.
Business Finlandin asiakkaista 64 % sanoo, että vienninedistämispalveluilla on suuri tai jonkin verran myönteinen pitkäaikaisvaikutus yrityksen vientiin kaukaisille markkinoille.
Asiakkaat arvioivat, että 10 prosenttia heidän viennistään kaukaisille markkinoille oli seurausta Business Finlandin kanssa tehdystä yhteistyöstä. Osuus vastaa noin 800 miljoonan euron vuosittaista vaikutusta Suomen vientiin.
Lisätty vienti tuo 3100 suoraa työpaikkaa ja kerrannaisvaikutuksineen yhteensä 8800 työpaikkaa. Suora vaikutus BKT:hen on 270 milj. euroa ja kerrannaisvaikutukset noin 800 milj. euroa koko kansantaloudessa.
Raskaat organisaatiomuutokset heikentäisivät näin ollen yritysasiakkaiden saamaa palvelua ja sitä kautta Suomen viennin kasvumahdollisuuksia.
Organisaatiomuutoksen myötä myös synergia tutkimuksen ja tuotekehityksen ja vienninedistämisen välillä vaarantuu; Yritysten T&K-kannusteet lisäävät tutkitusti innovaatiotoimintaa ja vastaavasti panostaminen innovaatiotoimintaan lisää kansainvälistymistä. Miltei puolet vienninedistämispalveluita saaneista yrityksistä (46%) ovat saaneet myös rahoitusta Business Finlandilta.
Selvityksen julkistamisen jälkeen jatkotoimenpiteet vienninedistämisen uudistamisen osalta päätetään ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ja elinkeinoministeri Wille Rydmanin toimesta.
