Mitä veturihankkeet antavat ja toisaalta ottavat? – Vinkkejä veturihankkeita pohtiville yrityksille
Kun yrityksessä suunnitellaan suurta ja Suomen kilpailukyvyn kannalta merkittävää tutkimus- ja kehityshanketta, on mietinnän paikka kannattaako tavoitella Business Finlandin veturirahoitusta osallistumalla kerran vuodessa järjestettävään vetureiden haastekilpailuun vai hakea rahoitusta tavanomaiselle t&k-hankkeelle. Veturi voi tarjota mahdollisuuksia myös kumppaneille.
Johtava rahoitusasiantuntija Ilmari Absetz Business Finlandista avaa veturihankkeen etuja ja edellytyksiä.
Veturihankkeen edut
Mitä ovatkaan veturihankkeen edut, mihin tarkoitukseen se sopii?
– Veturikonsepti on ainutlaatuinen, koska se mahdollistaa yrityksille jonkin ison mission tavoittelun ja uniikin kokonaisuuden rakentamisen. Olennaista on, että veturihankkeissa kehitetään yhteistyössä muiden yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa ratkaisuja kohti yhteisiä tavoitteita, Absetz summaa.
Kyse on kumppanuuksista.
Veturihanke sopii tilanteeseen, kun yrityksellä on tarve osaamiselle, jota sillä ei itsellään vielä ole, eikä se pysty saavuttamaan tavoitteita yksin.
Veturiyritys hyödyntää olemassa olevia T&K-yhteistyöverkostojaan ja vahvistaa niitä mukaan lukien kansainväliset kumppanuudet. Veturihanke voi mahdollistaa uudentyyppistä t&k-yhteistyötä eri alojen parhaimpien tutkimusta tekevien tahojen kanssa Euroopan tai jopa maailman laajuisesti.
Wärtsilän tavoite on veturiprojektissaan kehittää nollapäästöinen moottori. He tarvitsevat tähän partnereita. Tavoitteeseen pääsemiseksi täytyy kehittää esim. uusia materiaaleja ja polttoaineita, joiden kehittäjiä Wärtsilä hakee kumppaneikseen. Tavoitteena on hyödyntää kestävän kehityksen mukaisia biopolttoaineita. Ratkaistavana haasteena on, miten löytää riittävän kestävä biopolttoaine toimintavarmuuden takaamiseksi.
Nokian renkaiden tavoitteena esimerkiksi on kehittää veturihankkeessaan itseohjautuvien autojen normitusjärjestelmää. Se hakee digi- ja tekoäly-yrityksiltä osaamista anturiteknologian integroimiseen raskaiden renkaiden kehitykseen.
Andritz ja Valmet ovat hyvä esimerkki yhteistyöstä, jossa kilpailijat voivat tehdä yhteistyötä. Voidaan etsiä yhdessä läpimurtoratkaisua, jossa ei kilpailijoita vielä ole. Tämä voi olla tapa päästä markkinalle.
Kyse on vaikuttamismahdollisuuksista ja Suomen vetovoimasta.
Business Finlandin rahoitus tarjoaa vetureille mahdollisuuden ottaa merkittävä rooli Suomen talouden, työllisyyden ja kestävän kasvun tukemisessa.
– Yritykset ovat innoissaan ja ylpeitä saadessaan veturirahoituksen. Veturista on tullut statussymboli. Veturikonseptilla on laajaa markkinanäkyvyyttä. Vetureilla on viestinnällistä huomioarvoa, kun niistä kirjoitetaan isosti. Kun iso ulkomainen yritys miettii kannattaako Suomeen panostaa, veturirahoituksella voi olla tähän iso vaikutus. Tästä esimerkkejä ovat Suomessa toteutettavat Sumitomon ja Danfossin veturihankkeet, sanoo Absetz.
Kyse on pitkäjänteisyydestä ja rohkeudesta.
Vetureiden tulee tarjota ratkaisuja merkittäviin tulevaisuuden haasteisiin. Niiden on vaikutettava oleellisesti Suomen osaamiseen, kilpailukykyyn ja T&K-panostuksiin. Kilpailussa ei ole osallistuvien yritysten toimialoja tai T&K-toiminnan aihepiirejä koskevia rajauksia. Tähän mennessä rahoitettujen 32 veturin tavoitteet liittyvät mm. puhtaan siirtymän ja energiamurroksen edistämiseen ja digitalisaatioon.
Veturihankkeen tavoitteet ovat pitkällä tulevaisuudessa. Voi usein viedä monta vuotta ennen kuin tulokset saavutetaan.
Business Finlandin rahoitus on pitkäjänteistä. Rahoitus veturille on 10–20 miljoonaa euroa. Kumppaneita voidaan rahoittaa lisäksi 20–50 miljoonalla eurolla. Rahoitus veturin pienemmille kumppaneille mahdollistaa pitkäjänteisemmän tutkimuksen tekemisen. Business Finlandin rahoitus on pitkäjänteistä. Rahoitus veturille on yhteensä 10–20 miljoonaa euroa 4-5 vuoden aikana.
Valion tavoite on veturiprojektissaan kehittää kokonaan uutta ruokajärjestelmää. Se haastaa hankkeellaan perinteistä teollisuutta.
Jatkorahoitusta veturille voi tuoda EU-rahoitus innovatiivisiin investointeihin. Ekosysteemisen skaalauksen avulla EU-hanke voi olla keino saada asiakasarvoketjun toimijoita mukaan. Veturit rakentavat pohjaa uskaltaa tehdä isojakin investointeja tulevaisuuteen, esimerkkinä vetytalous.
Kyse on kilpailuedun kasvattamisesta.
Kilpailu on koventunut ja kehityksen vauhti nopeutunut. Yritysten täytyy keskittyä omaan tuotteeseensa ja sen pitämiseen kilpailukykyisenä kehityksen avulla.
Veturihanke voi olla astinlauta investoinnista skaalauksen kautta teolliseen investointiin ja tuoteinnovaatioihin.
– Oletuksena on usein, että innovaatio syntyy polkua tutkimus – kehittäminen – pilotointi – ensi-investointi. Tämä ei mene aina näin. Joskus investointi voi olla keino hankkia nopeasti osaamista, joka itseltä puuttuu, vinkkaa Absetz.
Mirka hakee veturihankkeessaan kehitettävän teknologian avulla keinoa erottua hiomayritysten joukossa kiertotalouskädenjäljellä. Tavoite on uudistaa hiomaratkaisua kartoittamalla kaivannaissivuvirtojen mahdollisuuksia alumiinipohjaisista mineraaleista ja korvata monikerrosmuoveja. Keinona on luoda kaivos- ja rakennusekosysteemi. Investointi on käynnissä, mutta vaatii paljon tutkimusta ja kehitystä, että ratkaisu on hyödynnettävissä.
ABB:n H2 Springboard -veturihanke luo pohjaa piloteille ja ABB:n kumppanuustoimijoille, kuten eri satamatoimijoille mm. energian varastointiin. Suomen tavoite on olla edullisen ja puhtaan energian maa. Tämä tuottaa älykästä lisäarvoa Suomelle.
Borealiksen veturihankkeen tavoitteena on vähähiilistäminen. Ratkaistavana haasteena on, miten löytää muoviteollisuuden uusia tuotantomalleja. Tämä voi tuoda ratkaisutoimittajille ja teknologiatoimijoille uusia mahdollisuuksia.
Kyse on mahdollisuuksista myös kumppaneille.
Veturit houkuttelevat myös uusia toimijoita mukaan. Koska kyse on yritysvetoisesta toiminnasta, veturiyritykset nähdään tärkeinä bisneskumppaneina. Pienet yritykset hyötyvät veturista ja voivat saada uudentyyppisiä kumppaneita oman liiketoimintansa eteenpäin viemiseksi. Iso kumppani voi avata uusia mahdollisuuksia. Business Finland rahoittaa vetureiden kumppaneiden hankkeita.
– Usein veturiyritykset etsivät kumppaneita muuttaakseen tutkimusvetoisen projektinsa kumppanuushankkeeksi erityisesti veturiprojektinsa loppuvaiheessa. Tämä luo pohjan jatkumolle ja mahdollistaa pitkäjänteisen t&k-toiminnan jopa seuraavalle 10 vuodelle, sanoo Absetz.
Veturihankkeen edellytykset
Entä sitten mitä yritykseltä ja sen hankkeelta edellytetään, että se voitaisiin toteuttaa veturihankkeena?
Onko yrityksellä halua ja kykyä toimia koko Suomen eduksi?
Veturitoiminnan taustalla on hallitusohjelman tavoite nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
– Vuodesta 2008 t&k-panostuksen osuus bkt:sta on tippunut 3,7 prosentista 2,7 prosenttiin. Mikäli halutaan päästä eturiviin takaisin, tarvitaan yrityksiä, jotka kehittävät uutta. Julkisella rahalla ei voi pelkästään työntää, pohtii Absetz.
Veturiyritysten tulee tarjota ratkaisuja merkittäviin tulevaisuuden haasteisiin, joko missioihin tai merkittäviin teknologiahaasteisiin. Yritysten on vaikutettava oleellisesti Suomen osaamiseen, kilpailukykyyn ja t&k-panostuksiin.
Onko yrityksellä kykyä johtaa ekosysteemiä?
Veturiyrityksen on oltava globaalisti toimiva tai globaaliin toimintaan tähtäävä yritys, joka pystyy tekemään merkittäviä tutkimus- ja kehityslisäyksiä Suomessa sekä toimimaan ekosysteemin veturina.
Veturiprojektit ovat suuria teknologian kehitysprojekteja. Veturiekosysteemillä tulee olla yhteinen tavoite, jossa jokaisella partnerilla ja yrityksellä on oma roolinsa.
– Veturilla tulee olla selkeä missio ja tiekartta sen toteuttamiseksi. Veturiyrityksen on otettava tehtäväkseen missionsa mukainen tekeminen ja tutkimuksen eteenpäin vieminen. Veturilta vaaditaan myös selkeä kuvaus veturiyrityksen roolista ekosysteemissä, miten se voi toimia innovaatiokehityksen ja uusien liiketoimintamallien veturina koko arvoketjulle Suomessa, sanoo Absetz.
Veturikonseptilla pyritään edistämään ekosysteemejä. Veturin on varmistettava, että ekosysteemiin saadaan myös pienempiä yrityksiä ja niiden osaamista mukaan.
– Yhteistyöhön tarvitaan sekä strategista että toiminnallista ajattelua. Veturin vetäminen edellyttää vahvaa henkilöjohtajuutta. Useat vetäjät ovatkin vahvoja henkilöbrändejä, Absetz sanoo.
Onko yritys valmis sitoutumaan suuriin t&k-panostuksiin?
Veturiksi aikovalta yritykseltä vaaditaan merkittäviä panostuksia. Veturihankkeen rahoituksesta ison osan pitää tulla yritykseltä itseltään, Business Finlandin osuus on 40% veturihankkeelle. Lisäksi yrityksellä tulee olla mahdollisuuksia kasvattaa t&k-henkilöstönsä määrää.
– Veturihankkeeksi valitsemisen edellytyksenä on, että sillä on hyvin kunnianhimoiset tavoitteet ja että se vaikuttaa merkittävästi ekosysteemin kehittämiseen. Rahoituksen kriteereitä ovat innovatiivisuus, skaalautuvuus, vaikuttavuus, yhteistyö muiden yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Yritys lupaa veturina lisätä t&k-panostustaan Suomessa. Jollei lupaus lisäyksestä toteudu, ei myönnettyä rahoitusta voida maksaa, tiivistää Absetz.
– Vaikka kyse on kilvoittelusta, ei veturihaku ole kuitenkaan suurin pudottaja -kilpailu. Tavoitteena ei ole tehdä vähemmällä enemmän, vaan tässä kilpaillaan t&k-panostuksen lisäyksellä. Se voi tapahtua myös veturiprojektin ulkopuolella, jatkaa Absetz.
– Veturiksi ryhtymisessä kannattaa punnita hyödyt ja riskit. Riskinhallinta on tasapainoilua isojen tavoitteiden asetannan ja toteutumisriskin välillä, summaa Absetz.
Veturihankkeen erityispiirteitä
- Veturiyritys määrittelee mission ja tiekartan sekä johtaa yhteistyötä.
- Tavoitteet ovat pitkällä tulevaisuudessa.
- Kumppanit ja kumppanuushankkeet auttavat omalta osaltaan ratkaisemaan missiota.
- Veturiyritys sitoutuu merkittävään t&k-rahoituksen kasvuun.
- Business Finland voi leikata veturin rahoitusta, jos luvattu t&k-kasvu tai ekosysteemi ei toteudu.
Kiinnostuitko?
Lue lisää vetureista ja Business Finlandin rahoituksesta.
Tavanomaisen t&k-hankkeen edut
Entä milloin yrityksen kannattaa unohtaa veturihanke ja tehdä tavanomainen t&k-hanke?
Ilmari Absetzilla on siihen ytimekäs vastaus:
– Ketteryyden tarve ratkaisee. Kun yrityksellä on esimerkiksi tarve saada nopeasti rakennettua laaja alihankintaverkosto tai laajentaa nykyistä toteutusalihankintaverkostoa, veturihanke ei ole siihen paras ratkaisu. Mahdollisuus ohjata alihankintaverkostoa nopeammin kuin mitä veturikumppanuuksia voisi ohjata, saattaa olla tärkeä kriteeri lähteä rakentamaan omaa kehityshanketta. Jollei yritys halua kumppaneita, ei Veturi myöskään ole oikea tapa rakentaa hanketta.
Kiinnostuitko?
Lue lisää Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja pilotointirahoituksesta suurille yrityksille.
