Miten Business Finland tekee rahoituspäätöksensä?

Business Finlandin rahoitus on tarkoitettu edistämään yritysten kansainvälistä kasvua ja rohkeaa uudistumista. Rahoitamme tutkimus- ja kehitysprojekteja, jotka eivät toteutuisi yhtä kunnianhimoisessa muodossa tai laajuudessa ilman julkista rahoitusta.

Paneudutaan ensin rahoituksen perusperiaatteisiin. Rahoituspäätöksistä vastaavan yksikön johtaja Jussi Kivikoski kertoo alla niistä tarkemmin.

Tässä artikkelissa keskitytään yrityksille myönnettävään tutkimus- ja kehitysrahoitukseen (t&k).

Yrityksellä tulee olla halua ja kykyä kasvaa kansainvälisillä markkinoilla

– Kilpailtua rahoitusta myönnetään hankkeisiin, joiden menestymismahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla arvioidaan parhaimmiksi ja joissa tarvitaan riskin jakajaa. Rahoitusta myönnetään suhteutettuna projektin riskeihin ja arvioituun liiketoiminta- ja vientipotentiaaliin, summaa Kivikoski periaatteen.

Business Finlandin rahoitus ei ole etuus, jonka yritys voi saada vähimmäisedellytysten täytyttyä.

Hän myös huomauttaa, että Business Finlandin rahoitus ei ole etuus, jonka yritys voi saada vähimmäisedellytysten täytyttyä.

– Vaikka kaikki hakukriteerit täyttyvät, voi olla, että muut hakemukset menevät vaikuttavuudessa ohi. On kuitenkin myytti, että hakijalla pitäisi olla vientiä jo hakuvaiheessa tai projektin päättyessä. Uskottava kansainvälistymissuunnitelma on kuitenkin oltava olemassa.

Yrityksen tulee kertoa rahoitushakemuksessa millaista kasvua se tavoittelee sekä millaisilla toimenpiteillä ja millaisin resurssein siihen aiotaan päästä. Tarvitaan myös projektisuunnitelma, joka on kuvaus tekemisen sisällöstä ja kustannuksista.

Hakemuksen liitteenä on toimitettava myös yrityksen taloustietoja. Talouden on oltava kunnossa, jotta yritys pystyy kattamaan sekä kehityshankkeen että tulosten hyödyntämiseksi tarvittavat kustannukset. Business Finlandin rahoitus kattaa vain osan projektin kustannuksista ja rahoitus maksetaan pääsääntöisesti jälkikäteen. Rahoituksen lisäksi yrityksellä on oltava projektille riittävästi tekijäresursseja – joko omia tai ostettuja.

Sekä hakijayritys että suunniteltu projekti luupin alle

Sitten itse päätöksentekoprosessiin. Miten Business Finlandin rahoituspäätökset tehdään, miten ”koneisto” oikein toimii?

Hakemuksen arvioinnissa tarkastellaan sekä hakijan kelpoisuutta Business Finlandin asiakkaaksi että kykyä toteuttaa suunniteltu projekti. Projektisuunnitelman pohjalta arvioidaan projektin rahoituskelpoisuus sekä voidaanko haettuun tarkoitukseen myöntää avustusta vai lainaa.

Arvioinnit nojaavat Suomen ja EU:n säädöksiin. Tässä kivijalkana ovat EU:n valtiontukisäännöt. Ne määrittävät kenelle rahoitusta voidaan myöntää, kuinka paljon ja mihin tarkoitukseen. Esimerkiksi Business Finland ei voi myöntää rahoitusta yritykselle, joka on EU-määritelmän mukaisesti vaikeuksissa oleva yritys.

Yrityksen lakisääteisten velvoitteiden on oltava kunnossa. Hakijan antamien tietojen lisäksi Business Finland selvittää tietoja myös eri rekistereistä ja muilta viranomaisilta. Esimerkiksi Harmaan talouden selvitysyksiköltä saadaan raportti lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta: verojen ja tullimaksujen maksamisesta, asianmukaisissa rekistereissä mukanaolosta, sekä tilinpäätösten ja edunsaajailmoitusten toimittamisesta Patentti- ja rekisterihallitukseen.

Ennen rahoituspäätöksen tekemistä myös tarkistetaan, että yritys tai sen vastuuhenkilöt eivät ole pakotteiden piirissä.

Tarkkuus kannattaa hakemuksen teossa, sillä yksi päätöksentekoa hidastava tekijä on se, että annetut tiedot ovat puutteellisia.

Tarkkuus kannattaa hakemuksen teossa, sillä yksi päätöksentekoa hidastava tekijä on se, että annetut tiedot ovat puutteellisia.

– On kuitenkin hyvä tietää, että Business Finlandissa hakemus ei kompastu muotoseikkoihin. Jos tarvitsemme täsmennyksiä ja lisätietoja, niin kysymme niitä. Se voi tarkoittaa jonkin asiakirjan tuottamista meille tai asia voidaan selvittää keskustelemalla, Kivikoski sanoo.

Rahoituspäätökset perustuvat monipuoliseen arviointiin

Hakijan kelpoisuuden ja projektin arviointi kootaan rahoitusesitykseksi, joka etenee prosessissa rahoituspäättäjille.

– Muutamaa kansainvälistä yhteisohjelmaa lukuun ottamatta hakemusten arvioinnin tekevät Business Finlandin omat asiantuntijat. Rahoituspäätökset tehdään esittelystä. Jokaiselle projektille on nimetty rahoitusryhmä, joka valmistelee esityksen. Ryhmässä on mukana talousosaamista sekä hakemuksen aihealueen asiantuntemusta, kertoo Kivikoski.

Rahoitusryhmässä toimii asiantuntijoita esimerkiksi sen mukaan onko kyse yksittäisen vai monen organisaation hankkeesta. Ryhmään voi kuulua esimerkiksi rahoitusasiantuntija, asiakasvastaava, rahoitustarkastaja, rahoituskoordinaattori tai yritystalousasiantuntija.

Rahoitusesityksen tekijä ei tee päätöstä valmistelemastaan asiasta, vaan vie esityksen toiselle henkilölle päätettäväksi. 

– Rahoitusesityksen tekijä ei tee päätöstä valmistelemastaan asiasta, vaan vie esityksen toiselle henkilölle päätettäväksi. Varmistamme myös päätöksentekijöiden riippumattomuuden, Kivikoski kertoo.

Suomalaisessa hallintokäytännössä jääviyden arviointi perustuu mahdollisesti esteellisen henkilön omaan ilmoitukseen. Asiantuntijoiden on otettava huomioon tilanteet, joissa esteellisyys voi syntyä ja pitäydyttävä näiden asioiden käsittelystä. Business Finland on koonnut asiantuntijoiden ilmoitukset sidonnaisuuksista, ja sidonnaisuuslinjauksessa on määritelty, minkälaiset omistukset ja mahdolliset hallitusjäsenyydet ovat sallittuja.

Rahoituspäätösten tekeminen Business Finlandissa on delegoitu rahoitusmäärän mukaan: rahoituspäälliköt tekevät enintään 500 000 euron, rahoitusjohtajat enintään miljoonan euron ja pääjohtaja enintään kolmen miljoonan euron päätökset. Kun rahoitusta myönnetään yli kolme miljoonaa, päätöksen tekee johtokunta.

Rahoituspäätöksen perustelut avataan asiakkaalle

Rahoituspäätöksestä ilmoitetaan aina asiakkaalle. Asiakkaalle myös kerrotaan perustelut sille, miksi tiettyyn päätökseen on päädytty.  Tieto päätöksestä on luettavissa rahoituksen asiointipalvelusta ja rahoitusasiantuntija ilmoittaa päätöksestä hakijalle.

– Myös kielteisten rahoituspäätösten perustelut nähdään usein arvokkaana palautteena ja parhaimmillaan hylkäyssyiden läpikäynti parantaa seuraavaa hakemusta. Hakijan ei tarvitse olla samaa mieltä päätöksestä, mutta on tärkeää ymmärtää hylkäyksen syyt ja hyödyntää tietoa mahdollisissa myöhemmissä hakemuksissa, sanoo Kivikoski.

Faktoja rahoituspäätöksistä