Tehokas ja sujuva logistiikka on teollisuutemme kilpailukyvyn ja hyvinvointimme perusedellytys. Suomessa, pitkien etäisyyksien maassa, logistinen järjestelmä muodostaa elintärkeän verkoston, joka yhdistää toimijat toisiinsa. Raskas tieliikenne on verkoston keskeinen osa, yhdistävä lenkki, joka mahdollistaa sujuvat toimitusketjut sekä kansainvälisen että kotimaisen vaihdannan. Toisaalta se on myös yksi suurimmista liikenteen päästölähteistä Suomessa.
Digitaalisen ja puhtaan siirtymän myötä tieliikenne on sähköistymässä ja myös raskas tieliikenne on murroksessa. Tässä murroksessa Suomi ottaa askeleita kohti kestävää ja kilpailukykyistä raskaan tieliikenteen tulevaisuutta. Kestävän raskaan tieliikenteen tiekartta 2035 osoittaa suuntaa. Se luo edellytyksiä teollisuus-, tutkimus- ja julkisen sektorin toimijoiden kokoamiselle yhteisen agendan ääreen, edistämään toimialan kehitystä käytännössä.
1. Kestävä liiketoiminta
2. Nollapäästöinen järjestelmä
3. Älykkäät ohjausjärjestelmät
4. Ihminen osana järjestelmää
5. Data-intensiiviset palvelut
6. Autonomia ja automaatio logistiikassa
Muuttuvat asiakastarpeet, ilmastotavoitteet, teknologian kehittyminen, digitaaliset ratkaisut, puhdas kotimainen sähkö ja energiainfrastruktuurin kehitys haastavat meitä uudistamaan raskaan tieliikenteen ratkaisuja ja toimintamalleja - ei vain asteittain, vaan kokonaisvaltaisesti. Samanaikaisesti on varmistettava jatkuvan toiminnan perusedellytykset: kustannustehokkuus, turvallisuus ja ennakoitavuus kaikissa oloissa.
– Olemme ratkaisevassa murroskohdassa. Teknologiset mahdollistajat ovat monin osin olemassa, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää rohkeutta muutokseen, laajaa tavoitteellista yhteistyötä, tukevia toimia sekä investointeja. Nyt on oikea aika siirtyä sanoista tekoihin ja rakentaa yhdessä kestävä raskaan liikenteen tulevaisuus, joka on ilmastoystävällinen, kilpailukykyinen ja myös uuden arvon mahdollistava, sanoo Mikko Pihlatie, tutkimusprofessori VTT:ltä.
Murros kohti kestävää raskasta tieliikennettä on systeeminen ja edellyttää näin vastaavaa lähestymistä. Tästä syystä käytännönläheisen tavoitteen kuvaava ja toimintaa ohjaava yhteinen tiekartta on tärkeä. Se mahdollistaa systeemisen lähestymisen sirpaleisen kehitystoiminnan sijaan.
– Tiekartta ei ole vain tavoitekuva, vaan jatkuvasti kehittyvä työkalu, joka on avoin kaikille. Sen avulla voidaan tunnistaa tärkeimmät tavoitteet, hahmottaa tarvittavat kehitysjatkumot ja tarttua niihin toimenpiteillä kiinni. Tiekartta mahdollistaa eri tahojen toimenpiteiden samansuuntaisuutta ja täydentävyyttä, toteaa Ilkka Homanen, ohjelmajohtaja Business Finlandilta.
Business Finlandille tämä tiekartta voi mahdollistaa uusien ekosysteemisten aihioiden synnyttämisen ja sitä kautta mahdollisuuden T&K rahoituksen myöntämiseen, lisää Homanen.
Tiekartan ensimmäinen versio on laadittu teollisuusvetoisesti tilanteessa, jossa muutospaineet ovat suuria ja mahdollisuudet vielä suurempia. Hyödyttävyys riippuu käytännön toteutuksesta ja siihen sitoutumisesta. Tässä yksittäisen toimijan rajat ylittävä yhteinen tekeminen on avainasemassa, eri rooleissa toimivat yritykset, tutkimustoimijat sekä julkinen sektori.
– Tiekartan toteutus on tärkeää kestävyyden ja kilpailukykymme kannalta. Tämän ohella meillä on käsillä erinomainen mahdollisuus kehittää kestäviä, älykkäitä ja vientikelpoisia logistiikkaratkaisuja, jotka kiinnostavat ja mahdollistavat arvoa myös kansainvälisesti, Homanen painottaa.
Mikko Pihlatie
Research Professor
mikko.pihlatie (at) vtt.fi
+358 20 722 4884
Ilkka Homanen
Head of Hydrogen and Batteries
ilkka.homanen (at) businessfinland.fi
+358 40 500 9909