Kiertotalouden osuus kaikesta Business Finlandin rahoittamasta innovaatiotoiminnasta vuosina 2023–2024 oli 15 prosentin luokkaa. Näinä vuosina kiertotalouden ratkaisuille on myönnetty rahoitusta yli 200 miljoonaa euroa. Kuluttajabrändien osuus tästä oli vain muutama prosentti. “Tässä on selkeä pullonkaula”, kommentoi kuluttajaliiketoiminnan asiantuntija Anne Rahikainen Business Finlandista.
Business Finland haluaa auttaa kuluttaja- ja palveluliiketoiminnan yrityksiä kasvattamaan kiertotaloutta.
– Business Finlandia ei ehkä ensisijaisesti mielletä kuluttajapalveluliiketoiminnan rahoittajaksi, mutta sitä tuetaan yhtä lailla kuin teknologisiakin ratkaisuja. Kestävää kehitystä tukevien palvelujen kysyntä kasvaa entisestään tulevaisuudessa, ja myös niiden kehittämiseen meillä on tarjota rahoitusta ja tukea, sanoo Anne Rahikainen.
– Aineeton arvonluonti on iso mahdollisuus. Haluamme kannustaa erityisesti kuluttajaliiketoiminnan pieniä ja keskisuuria yrityksiä kehittämään uusia kiertotalouden ratkaisuja.
Rahikaisen mukaan ideaalitilanteessa myös kuluttajaliiketoiminnan kiertotaloudesta syntyy uusi vientitoimiala Suomeen. Haluaisimme nähdä tällä alalla entistä laajempaa yhteistyötä yritysten ja tutkijoiden välillä.
EU:n ekosuunnittelua koskeva asetus hyväksyttiin 2024 (2024/1781). Se luo uusia vaatimuksia EU-markkinoille tuleville tuotteille. Tämä avaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia, mutta tuo mukanaan myös haasteita. Toinen esimerkki on vuonna 2027 voimaan tuleva asetus digitaalisesta tuotepassista, jonka avulla yritykset voivat tarjota ostajalle tietoa raaka-aineiden alkuperästä, ympäristövaikutuksista, elinkaaresta ja lopputuotteen kierrätyksestä.
– Tavoitteena on minimoida luonnonvarojen kulutus ja suojella ympäristöä, ja tässä direktiivi on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Tämä tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuden erottua markkinoilla tarjoamalla kestävämpiä, pitkäikäisempiä ratkaisuja.
Rahikaisen mukaan kuluttajien motivointi vastuullisiin valintoihin on haaste, sillä hinta on edelleen ratkaiseva tekijä ostopäätöksissä. Jos ratkaisujen vastuullisuus lisää niiden hintaa, se samalla usein jarruttaa kysyntää.
– Verotukselliset kannustimet, kuten korjaamisen verotuksen keventäminen ja jopa pohdinta käytetyn tavaran arvonlisäveron poistamisesta, voisivat tukea tätä siirtymää. Esimerkiksi suutaripalveluista joutuu maksamaan enemmän kuin jos ostaisi uudet halvalla tuotetut kengät. Nyt Suomessa on löydettävä myös muita keinoja, joilla yritykset voivat hyötyä kestävän kehityksen vaatimusten täyttämisestä ilman, että hinta kohoaa kuluttajille kohtuuttomaksi.
Outi Suomi
Kiertotalous ja nollahukka -mission johtaja
+358 50 572 7530
outi.suomi (at) businessfinland.fi
Anne Rahikainen
Kuluttajaliiketoiminnan asiantuntija
+358 50 354 8058
anne.rahikainen (at) businessfinland.fi
Maria Arruda
Head of Communications
+358 400 933 913
maria.arruda (at) businessfinland.fi