Research to Business – rahoitusta tutkimuslähtöisen ratkaisun kaupallistamisen valmisteluun, haku 1/2026.

Haku
Haku
Päivitetty 28.11.2025
Käynnissä

1.12.2025-4.3.2026

Lisätietoja

Norma Saha
Business Finland
norma.saha (at) businessfinland.fi

Helena Myllyharju
Business Finland
helena.myllyharju (at) businessfinland.fi

Rahoituksen tarkoituksena on edistää tutkimustulosten hyödyntämistä uutena liiketoimintana.

Haun kohderyhmä/kuka voi hakea

Rahoitus myönnetään julkiselle tutkimusorganisaatiolle, ei yksittäiselle tutkijalle tai tutkijoiden joukolle.

Rahoituksen tyyppi ja määrä

Rahoitus on avustusta. Rahoitustaso on 80% hyväksytyistä kustannuksista. Projektien kokonaiskustannukset ovat tyypillisesti 500 000 EUR-800 000 EUR.

Haussa myönnettävän rahoituksen kokonaismäärä

Vuonna 2026 keväällä ja syksyllä järjestettäviin Research to Business -hakuihin on varattu yhteensä 25 MEUR.

Haun kuvaus

Rahoituksen tarkoituksena on edistää tutkimustulosten hyödyntämistä uutena liiketoimintana.

Haussa rahoitetaan julkisten tutkimusorganisaatioiden projekteja, joissa projektiryhmä valmistelee tutkimuslähtöisen ratkaisun kaupallistamista ja tekee kaupallistamisen valmistelun ohjaamaa soveltavaa tutkimusta. Kaupallistamisen valmistelun tarkoituksena on selvittää tutkimusratkaisun mahdolliset hyödyntämispolut ja auttaa valitsemaan lupaavimmat etenemisreitit ja -tavat, jotka voivat projektin jälkeen johtaa uuteen liiketoimintaan joko uudessa perustettavassa yrityksessä tai jo olemassa olevassa yrityksessä. Projektitiimin jäsenillä on samalla mahdollisuus kasvattaa omaa kaupallistamisosaamistaan.

Tavoitteena on, että Business Finland tekee rahoituspäätökset 06/2026 loppuun mennessä.

Rahoituksen käyttötarkoitus

Rahoitus on tarkoitettu tutkimuslähtöisen tuote- tai palveluratkaisun kaupallistamisen valmisteluun ja sitä tukevaan soveltavaan tutkimukseen. Kaupallistamisen valmistelua tehdään koko projektin ajan ja sen kustannuksia on oltava vähintään 40% projektin hyväksyttävistä kustannuksista.

Kaupallistamisen valmistelua ovat esimerkiksi:

  • ennakkouutuustutkimukset ja muut teollisoikeuksiin ja toiminnanvapauteen liittyvät selvitykset
  • ratkaisun tarkastelu kaupallistamisen näkökulmasta
  • asiakasarvon määrittäminen, markkinatutkimukset, asiakaskartoitukset
  • kilpailevien ratkaisujen kartoitukset
  • rahoitusmallien ja potentiaalisten rahoittajien kartoitukset
  • liiketoimintamallien kartoitukset
  • ratkaisun aineettomien oikeuksien suojaaminen (ei ylläpitokustannukset, tavaramerkkikustannuksia ei hyväksytä)
  • potentiaalisten asiakkaiden ja rahoittajien kartoittamiseen liittyvä viestintä
  • projektia edistävä kaupallistamis- tai yrittäjyystaitojen valmennus

Rahoitusmuotona on julkinen tutkimusrahoitus. Rahoitusta ei saa käyttää esimerkiksi:

  • liiketoimintasuunnitelman tekemiseen
  • markkinointimateriaalien hankkimiseen tai brändin luomiseen
  • tuotekehitykseen
  • toimenpiteisiin, jotka eivät suoranaisesti liity kaupallistamisen valmisteluun tai siihen liittyvään soveltavaan tutkimukseen
  • tilaustutkimukseen
  • perustutkimukseen

Rahoituksen myöntämisen yleiset edellytykset

  • Hakijaorganisaatio on julkinen tutkimusorganisaatio. Tutkimusorganisaatioksi katsotaan organisaatio, jonka päätehtävänä on harjoittaa riippumattomasti tutkimusta tai kokeellista kehittämistä (esimerkiksi korkeakoulut ja tutkimuslaitokset).
  • Vähintään 40% projektin hyväksyttävistä kustannuksista kohdistuu kaupallistamisen valmisteluun.
  • Hakijaorganisaatiolla on riittävät hyödyntämisoikeudet tausta-aineistoon ja syntyviin tutkimustuloksiin tiedon ja osaamisen kaupallistamiseksi. 
  • Tutkimusorganisaatio haluaa ja sillä on mahdollisuus luovuttaa tuloksiin liittyvät oikeudet projektin jälkeen ratkaisun kaupallistavalle taholle.
  • Tutkimuksen tuloksia kaupallistava toimija ei ole selvillä. Projektissa tarkastellaan useita vaihtoehtoisia kaupallistamismahdollisuuksia.

Rahoituksen myöntämisen arviointiperusteet

Business Finland arvioi kaupallistamisen valmistelua tavoittelevaa tutkimusprojektia kokonaisuutena. Arvioinnissa otetaan huomioon myös muut rahoituksesta kilpailevat hakemukset.

Hakemusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti seuraavia asioita:

  • Projektitiimin kokemus ja osaaminen erityisesti kaupallistamisesta mutta myös kaupallistettavan ratkaisun alaan liittyvästä tutkimuksesta.
    • Tiimillä on alalla vahva tutkimustausta.
    • Kaupallistamisesta vastaava henkilö on projektin aikana hakijaorganisaation työntekijänä ja aidosti tiimin jäsen. Henkilöllä on vahva aiempi kokemus kaupallistamisesta ja/tai liiketoiminnasta.
    • Koko tiimi on sitoutunut kaupallistamisen valmisteluun ja osa tiimistä on halukkaita edistämään tulosten kaupallistumista projektin jälkeenkin.
    • Ratkaisun hyödyntämispotentiaali.
    • Tavoiteltavan liiketoiminnan suuruus.
    • Projektin vaikutukset merkittävän kansainvälisen liiketoiminnan kehittymiseen ja yhteiskuntaan.
    • Projektissa tutkittavan ratkaisun uutuus ja kypsyysaste.
    • Projektisuunnitelman toimenpiteet, resursointi, väli- ja lopputavoitteet sekä niiden uskottavuus.
    • Projektisuunnitelmassa kuvatut mahdolliset kaupallistamispolut ja niiden realistisuus.
    • Ohjausryhmän kokoonpano ja osaaminen erityisesti kaupallistamisen valmistelun tukena.
    • Projektin vaikutus kestävään kehitykseen.

Rahoituksen vakioehdot

Julkisen tutkimuksen rahoitusehdot 2026 (pdf)

Ohjeet hakemiseen

Hakemusta valmistelevan tiimin tulee olla hyvissä ajoin ennen hakemista yhteydessä oman tutkimusorganisaationsa tutkimus- ja/tai innovaatio- ja/tai kaupallistamispalveluita tarjoavaan yksikköön ja noudattaa heidän ohjeitaan ja aikatauluaan hakuprosessissa. Tiimin tulee valmistautua esittelemään (pitchaus) projekti-idea Business Finlandille hakemuksen jättämisen jälkeen.

Hakemukset tulee jättää Business Finlandin asiointipalvelun kautta viimeistään ke 4.3.2026 klo 23.59.

Hakuajan jälkeen lähetettyjä hakemuksia ei huomioida. On tärkeää, että hakemus ja projektisuunnitelma jätetään ennen hakuajan loppumista täydellisinä. Hakemuksen yhteydessä tulee jättää vain pyydetyt liitteet.

Liitä hakemukseen seuraavat liitteet:

1. Projektisuunnitelma, jonka pituus on enintään 20 sivua. Enimmäissivumäärän ylittävää osuutta ei huomioida. Lähdeluetteloa (enintään kaksi sivua) ei lasketa tutkimussuunnitelman pituuteen mukaan. Projektisuunnitelmassa tulee kuvata selkeästi:

    • Ratkaisun tutkimustausta ja nykytila
    • Kaupallistamisen valmisteluun liittyvät toimenpiteet, päätekijät, aikataulu ja kustannukset työpaketeittain sekä näiden kustannusten osuus koko projektin kustannuksista.
    • Kaupallistamisen valmistelua tukevaan soveltavaan tutkimukseen liittyvät toimenpiteet, päätekijät, aikataulu ja kustannukset työpaketeittain.
    • Viestinnän toimenpiteet, aikataulu ja kustannukset.
    • Projektin välitavoitteet (2-5 kpl, noin projektin puolivälin kohdalla) ja lopputavoitteet (2-5 kpl) sekä soveltavan tutkimuksen, että kaupallistamisen valmistelun osalta.

2. Lisäksi hakemukseen liitetään erillisenä liitteenä innovaatiopalveluiden lausunto projektiin liittyvistä immateriaalioikeuksista.

Yhteisprojekteissa yhteisen projektisuunnitelman lisäksi kumpikin/kaikki organisaatio(t) lähettävät asiointipalvelussa oman hakemuksensa liitteineen. Hakemukset nimetään käyttäen hakemuksen otsikkona projektin nimeä/lyhennettä ja hakijaorganisaation nimeä.

Rahoituksen asiointipalvelu

Lue lisää Research to Business -rahoituksesta

Usein kysytyt kysymykset


Miten pitkä projekti voi olla?

Research to Business -projektien kesto on tyypillisesti 12-24 kuukautta, riippuen projektin toimialasta ja ratkaisun valmiusasteesta. Projektin päätyttyä pitäisi pystyä valitsemaan ratkaisun kaupallistamiseen parhaiten sopiva polku.

Voiko Research to Business -projektiin sisällyttää perustutkimusta?

Research to Business -rahoitus on tarkoitettu perustutkimuksen jälkeen tapahtuvaan tutkimustulosten kaupallistamisen valmisteluun, ei enää perustutkimukseen. Ennen Research to Business -projektia pitäisi olla jo jonkinlaista näyttöä siitä, että ratkaisu toimii. Kaupallistamisen valmistelun ohjaamaa soveltavaa tutkimusta voi tehdä hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti.

Voiko projektissa tehdä yritykselle liiketoimintasuunnitelman?

Ei voi. Sen sijaan liiketoimintasuunnitelman taustalla olevia asioita voi selvittää tutkimuksen keinoin.

Voiko projektissa olla yhteydessä potentiaalisten asiakkaiden kanssa?

Kyllä voi. Kaupallistamisen valmistelussa on tärkeää selvittää, mitä ongelmia tai tarpeita potentiaalisilla asiakkailla on ja ratkaiseeko ratkaisu ko. ongelmat. Sen voi tehdä esim. haastattelujen ja asiakasrajapinnassa tehtävien proof of concept -testien avulla.

Voiko projektissa tehdä tuotekehitystä?

Ei voi. Projektissa voi tehdä tutkimuksellisen ratkaisun toiminnallisuuden todentamisen (Proof-of-Concept). Valmiita myytäviä tuotteita asiakkaille ei kuitenkaan voi tehdä.

Miten toimin, jos tutkimusorganisaatiossani ei ole innovaatio-/kaupallistamisyksikköä, joka arvioi projekti-ideaani?

Ota yhteyttä tutkimusorganisaatiosi tutkimuksesta vastaavaan johtajaan ja/tai Business Finlandin yhteyshenkilöön.

Voiko startup-yrityksen perustaa ennen Research to Business -projektin päättymistä?

Research to Business -projektin tavoitteena on kaupallistamisen valmistelu. Mikäli startup-yritys perustetaan kaupallistamaan projektin kohteena olevaa ratkaisua, projektin tavoitteet on saavutettu ja projektin rahoitus lopetetaan. Rahoituksen saajan velvollisuus on ilmoittaa tästä muutoksesta Business Finlandille.

Mikä rooli projektin ohjausryhmällä on?

Research to Business -projektin ohjausryhmä on neuvoa-antava elin. Ohjausryhmä seuraa, että projektia toteutetaan hyväksytyn suunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti ja että vähintään 40 % projektin kustannuksista käytetään kaupallistamisen valmisteluihin.

Kuka voi olla vastuullinen johtaja?

Projektin vastuullinen johtaja ei saa olla esteellinen. Vastuullisella johtajalla ei saa olla omaa intressiä projektin tulosten hyödyntäjäyrityksessä eikä myöskään projektille palveluja myyvässä yrityksessä. Kielletyksi intressiyhteydeksi voidaan katsoa esimerkiksi tilanne, jossa vastuullinen johtaja tai hänen perheenjäsenensä omistaa 10 prosenttia tai enemmän yrityksestä, on jäsen yrityksen hallintoelimissä tai on yhtiön toimitusjohtaja. Research to Business -projektin päätyttyä projektin tuloksia kaupallistamaan perustettava yritys katsotaan tulosten hyödyntäjäyritykseksi.

Miten kahden tai useamman tutkimusorganisaation yhteisprojekteissa huomioidaan 40 % kaupallistamisen valmistelun vaatimus?

Yhteisprojektia suunnittelevilla ja toteuttavilla organisaatioilla pitää olla yhteinen projektisuunnitelma, jossa osoitetaan osapuolten synergiaedut ja yhteiset tavoitteet sekä molempien osapuolten tehtävät ja resurssit. Yhteisprojektissa vähintään 40% organisaatioiden yhteenlasketuista hyväksytyistä kustannuksista tulee kohdistua kaupallistamisen valmisteluun. Kaupallistamisen valmistelun toimenpiteet voidaan jakaa mielekkäällä tavalla organisaatioiden välillä. Mikäli projekti ei etene suunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti, yhteisprojektin molempien osapuolten rahoitus päättyy.

Mitä pitää huomioida projektin hankinnoissa?

Projektin hankintoihin sovelletaan julkisista hankinnoista annettuja säännöksiä ja rahoituksen saajan hallinnon antamia ohjeita. Kysy toimintaohjeita oman organisaatiosi innovaatiopalveluista tai hankintayksiköstä. Mikäli hankinta on tehty vastoin hankintasäännöksiä, hankintahinta ei ole projektille hyväksyttävä kustannus.

Mitä viestintäkustannuksia projektille voidaan hyväksyä?

Projektille voidaan hyväksyä vain projektisuunnitelmassa esitettyjä rahoitusehtojen mukaisia viestinnän kuluja, jotka ovat projektin toteutuksen kannalta välttämättömiä ja kohtuullisia. Viestintäkustannukset voivat liittyä tutkimustulosten levittämiseen esim. tieteellisessä konferenssissa, jolloin ne ovat soveltavan tutkimuksen kuluja, tai ne voivat liittyä kaupallistamisen valmisteluun, kun projektista ja sen tuloksista viestittäessä tähdätään verkostoitumiseen ja potentiaalisten asiakkaiden ja rahoittajien kartoitukseen. Tällöin projektille hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla esim. videot, www-sivut, jopa podcast, kun ne eivät ole saajaorganisaation yleistä viestintää. Tukikelvottomia kustannuksia ovat taloudellisen toiminnan kustannukset, brändin rakentaminen, markkinointimateriaali (esim. kirjepohjat, logot, vaatteet, kynät ym). Kaikessa projektin viestinnässä tulee aina mainita Business Finland rahoittajana.