Destia Finnroadin tavoitteena kehitysrahoituslaitosten projekteissa on aina myös oman osaamisen kasvattaminen

Suomen suurimman infra-alan toimijan, Destian, tytäryhtiöllä Destia Finnroadilla on monipuolista kokemusta kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten projekteista, ja käynnissä on jatkuva projektien seuranta kehittyvillä markkinoilla. Destia Finnroad on toteuttanut liikenneväylien kehittämishankkeita muun muassa Keski-Aasiassa.

”Kehitysrahoittajien projektit kiinnostavat, mutta projekteista täytyy saada jotain sellaista oppia, jota voimme sitten hyödyntää myös Destian muissa projekteissa, esim. kuntasektorilla Suomessa”, kuvailee Destia Finnroadin toimitusjohtaja Arto Kuskelin.

Kuskelinin mukaan korona on hidastanut käynnissä olevia tarjouskilpailuita ja projekteja. Muutamia vuosia sitten Destia Finnroad toteutti liikenneväylien suunnitteluprojektin Azerbaidžanin valtiolle. Projekti oli pieni osa Azerbaidžanin valtion Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta (EBRD) saamaa 750 miljoonan dollarin lainaa liikenneväylien rakentamiseen ja parantamiseen. Destia Finnroadin sopimuksen arvo oli noin miljoona euroa.

Kehitysrahoituksesta vauhtia liiketoimintaan

Kansainvälisten kehitysrahoittajien kuten EBRD:n ja Maailmanpankin projektit ovat Destia Finnroadille mielekkäitä, jos projektien sisältö tukee myös yrityksen muita intressejä. Esimerkiksi Maailmanpankin rahoittamassa projektissa Kirgisiassa, Destia Finnroad edelleen kehitti ja hyödynsi Destian kehittämää tekoälypohjaista menetelmää tiepintavaurioiden tunnistamiseen.

Tarjouskilpailujen seurantaan Destia Finnroad käyttää maksullista palvelua, jonka kautta saadaan tietoa tarjouskilpailuista ja mahdollista kansainvälisistä kumppaneista. ”Koostava palvelu tarvitaan, jotta tiedon löytää helposti. Alustaa on helppo ja näppärä käyttää ja sinne voi luoda omia hälytyksiä sopivista projekteista”, Kuskelin toteaa. Hänen kertoo, että Destia Finnroad tavoittelee projekteja, joiden sopimusarvo on vähintään noin miljoona euroa, sillä tarjouskilpailuun osallistuminen ja projektitiimin kasaaminen vaativat panostuksia, joihin ei pienten projektin kate riitä.

Mitkä ovat suositukset muille suomalaisille yrityksille?

”Kovan kasvutavoitteen omaavat suomalaisyritykset, joilla tuote on kunnossa, voisivat hyötyä kehitysrahoittajien projekteista eniten. Hakuilmoitukset kannattaa lukea läpi tarkasti, sillä niissä on paljon yksityiskohtia, joihin tulee vastata. Huonoja tarjouksia ei kannata tehdä, eikä osallistua ilman hyvää tuotetta”, suosittelee Kuskelin. Destia Finnroad pyrkii aina käyttämään paikallista kumppania, joka tuntee alueen toimintaympäristön ja -tavat. Lisäksi on opittu, että tarjousten arvioijat ovat yleensä alansa asiantuntijoita, jotka tietävät mitä tarvitsevat. 

Sujuvan toteutuksen edistämiseksi projektin valvojalle kannattaa olla avoin ja kertoa rehellisesti mahdollisista ongelmista. Kuskelinin kokemuksen mukaan ”tärkeintä kaikkien kannalta on, että teknologia ja ratkaisut saadaan käyttöön, ei prosessin sujuminen pilkulleen paperilla sovitun mukaisesti”.

Artikkeli perustuu Destia Finnroadin toimitusjohtajan Arto Kuselinin haastatteluun 31.5.2021.

Destia Finnroad on Suomen suurimman infra-alan palveluyhtiö Destia Oy:n tytäryhtiö.

Juttusarja esittelee EU-rahoitusta ja palveluita, joita suomalaiset yritykset ovat käyttäneet EU-alueen ulkopuoliseen kansainvälistymiseen.

Juttusarjan teettämisen on rahoittanut Suomen Ulkomaankaupan Edistämisrahasto (SUE).