Suomen tulevaisuuden kasvun ytimessä on aineeton pääoma

Yritysten arvosta jo yli 80 % perustuu nykyisin aineettomaan pääomaan, mikä kertoo aineettoman omaisuuden kriittisestä merkityksestä niin yritysten kuin kansakuntien menestymiselle. Suomessa on kuitenkin paljon kiinnikurottavaa, sillä kilpailijamaat, kuten Ruotsi, Yhdysvallat ja Britannia, ovat viime vuosikymmeninä kyenneet kasvattamaan aineetonta pääomaa ja muun muassa kaupallistamaan innovaatioita Suomea tehokkaammin. Tätä kehitystä Suomen ei ole varaa jättää huomiotta.

Luovien alojen merkitys aineettoman arvonluonnin kasvattamisessa

Luovilla aloilla on tärkeä rooli osana aineettoman pääoman kasvattamista. Luovuus on pohja lukuisille uusille liiketoimintamalleille, palveluille ja innovatiivisille tuotteille. Esimerkiksi luovat alat, kuten arkkitehtuuri, muotoilu, pelituotanto ja brändäys, tuottavat uudenlaisia tapoja hyödyntää aineetonta pääomaa ja luoda uutta arvoa.

Aineetonta pääomaa voidaan ajatella resepteinä, joilla lopputuotteille ja palveluille annetaan niiden todellinen arvo. Edelläkävijäyritykset, jotka investoivat suunnitelmallisesti tutkimukseen ja kehitykseen, mutta myös muihin aineettoman kehittämisen osa-alueisiin kuten designiin, brändäykseen sekä digitaaliseen asiakaskokemukseen, luovat tuotteita ja palveluita, joilla on aidosti hinnoitteluvoimaa.

Kuten Reima Oy:n toimitusjohtaja Elina Björklund totesi Etlan seminaarissa: suuri osa tuotteiden arvosta syntyy vahvojen aineettomien investointien myötä. Tuotteiden ja palveluiden menestyksen takana ovat T&K:n lisäksi design, brändäys, digitaalinen asiakaskokemus ja datan hyödyntäminen. Näiden osa-alueiden saumaton yhteispeli takaa, että tuotteille voidaan luoda merkityksellisiä asiakaskokemuksia ja kasvattaa niiden arvonlisää.

Luovat alat voivat toimia mallina sille, kuinka aineettomia investointeja hyödynnetään uusien innovaatioiden ja talouskasvun synnyttämiseksi. Esimerkiksi peliala on osoittanut, kuinka jopa pienet tiimit voivat luovan ja hyvin hallitun aineettoman pääoman kautta saavuttaa globaalia menestystä.

Suomessa on panostettu voimakkaasti T&K-toimintaan, mutta kokonaisvaltaiseen aineettoman pääoman kehittämiseen on kiinnitetty vähemmän huomiota. OECD:n ja Etlan tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi Ruotsi ja Britannia ovat onnistuneet yhdistämään teknologisen kehittämisen sekä laaja-alaiset aineettomat investoinnit, kuten brändit, markkinoinnin, digitaalisen osaamisen ja muotoilun. Tämä on mahdollistanut näille maille huomattavia tuottavuusloikkia ja kilpailukyvyn vahvistumista. Etlan tutkimuksesta käy ilmi, että Ruotsi saa merkittävästi Suomea enemmän irti innovaatioista, joiden vaikutus on peräti 17-kertainen verrattuna Suomen lähellä nollaa olevaan vaikutukseen.

Suomen innovaatiopolitiikan on otettava huomioon, että pelkkä T&K-toiminta ei riitä. Jotta teknologiset innovaatiot saadaan kaupallistettua ja skaalattua onnistuneesti, on sovellettava käyttäjäkeskeisiä lähestymistapoja, panostettava tuotteiden ja palveluiden brändäykseen ja varmistettava, että ne soveltuvat maailmanlaajuisille markkinoille. Yritysten täytyy oppia hyödyntämään dataa entistä tehokkaammin kehitystyön ja asiakaspalvelun tueksi. 

Aineeton pääoma tarjoaa Suomelle valtavan mahdollisuuden luoda kilpailuetua ja talouskasvua, mutta se vaatii laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa ajattelutapaa kaikilla tasoilla – niin yrityksissä kuin päätöksenteossakin. Suomen on aika ottaa oppia niistä maista, joissa aineeton arvonluonti on jo vahvasti integroitu talouden ja viennin rakenteisiin. Pelkkä vientimäärien kasvattaminen ei enää riitä, vaan tarvitaan siirtymä korkeamman arvonlisän tuotteisiin ja palveluihin, jotta voimme kilpailla globaalissa taloudessa pitkällä aikavälillä.

Ratkaisevaa on parantaa kilpailukykytekijöitä, kuten innovaatiomyönteistä sääntely-ympäristöä, immateriaalioikeuksien suojaa ja digitaalisten järjestelmien hyödyntämistä. Luovien alojen yhteistyö teknologian, datan ja brändinrakennuksen ammattilaisten kanssa voi mahdollistaa uudenlaisia kasvuajureita, jotka perustuvat aineettomiin innovaatioihin. Tämä edellyttää panostuksia eri osa-alueisiin, kuten:

• Teknologisten innovaatioiden tehokas hyödyntäminen ja kaupallistaminen.
• Brändien ja digitaalisten alustojen kehittäminen arvonluonnin tukemiseksi.
• Asiakaskokemuksen ja datan parempi hyödyntäminen tuotteiden ja palveluiden räätälöinnissä.
• Poikkialainen yhteistyö, joka yhdistää insinööriosaamisen luovuuteen ja käyttäjälähtöiseen ajatteluun. 

Luovien liiketoimintojen potentiaali ei ole vain yksittäisissä toimialoissa vaan niiden kyvyssä tehostaa muiden alojen tuottavuutta, luoda uusia arvonluonnin tapoja ja vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Keväällä julkaistu Luovan talouden kasvustrategia 2025–2030 korostaa, että Suomessa on vielä kasvunvaraa näiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Keinoiksi esitetään aineettomaan pääomaan kohdistuvien investointien vahvistamista sekä luovan talouden ammattilaisten integroimista osaksi keskeisiä kehityshankkeita.

Suomella on kaikki edellytykset vahvistaa asemaansa globaalissa kilpailussa aineettoman arvonluonnin avulla. Kyse ei ole vain uusista teknologioista, vaan siitä, miten nämä teknologiat muotoillaan ja tarjotaan asiakkaille niin, että ne vastaavat kysyntään ja tuovat lisäarvoa.

Tulevaisuutemme hyvinvointi lepää innovaatioiden ja niihin liittyvän aineettoman kehittämisen varassa. Nyt on aika hyödyntää koko osaamispotentiaali – niin teknologiaosaajien, brändinrakentajien kuin luovien ammattilaisten yhteistyön kautta. Kun yhdistämme voimamme, voimme luoda uusia menestystarinoita, jotka rakentavat kestävää kasvua ja takaavat Suomelle paikan maailmanlaajuisten innovaatiovetureiden joukossa. Suomen tulevaisuuden ydin on aineeton – ja nyt on aika ottaa se käyttöön.