Onko metsäteollisuus sittenkin auringonnousun ala?
Suomi on bioraaka-aineiden luvattu maa. Suomella on vahva teollinen perusta ja merkittävät metsävarat, joiden ympärille bio- ja kemianteollisuuden kehitys rakentuu. Näiden alojen kasvupotentiaali on mittava, mutta menestyksen edellytyksenä on vastuullinen toiminta.
Kirjoittaja
Ecosystem Lead
Bio- & Circular Economy, Cleantech
tuomas.lehtinen (at) businessfinland.fi
Tutustu, kuinka Business Finland edistää korkean lisäarvon tuotteiden kehittämistä bioraaka-aineista.
Pähkinänkuoressa
- Kokonaisvaltainen puun hyödyntäminen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
- Biogeenisen hiilidioksidin hyödyntäminen on nouseva kilpailuetu
- Kansainvälinen yhteistyö ja EU-rahoitus ovat avain skaalautumiseen
Metsäteollisuus, joka nojaa vahvuuksiinsa ja arvoketjujen rakentamiseen, pyrkii yhä kokonaisvaltaisempaan metsien hyödyntämiseen kestävästi sivuvirtoja unohtamatta. Puusta saadaan arvokkaita komponentteja, kuten kuorta, hemiselluloosaa, selluloosaa ja ligniiniä, joista voisi tulevaisuudessa kehittää uusia sovelluksia. Esimerkiksi biopohjaiset pakkaukset ovat nousseet valtavirraksi muovin rinnalle ja puupohjaisiin tekstiileihin pukeudutaan.
Puun kokonaisvaltainen hyödyntäminen tarkoittaa myös, että kun sen jokaisesta osasta saa käyttöä moneen eri tarkoitukseen, tarve laajamittaisille hakkuille vähenee. Tämän soisi parantavan biodiversiteettiä ja säilyttävän arvokkaimman luonnonvaramme tuleville sukupolville.
Erityisen kiinnostava kehityskohde on biogeenisen hiilidioksidin hyödyntäminen, mikä mahdollistaisi siirtymän hiilineutraaliudesta jopa hiilinegatiivisuuteen. Vaikka teknologia on vielä alkuvaiheessa ja kallista, se voisi avata ovet mm. synteettisten polttoaineiden, muovien ja alustakemikaalien valmistamiseen, vähentäen fossiilisten raaka-aineiden tarvetta. Tämänkaltaisten edistysaskeleiden kaupallistaminen vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja sekä pitkäjänteisyyttä niin yrityksiltä kuin julkisilta toimijoiltakin.
Bioraaka-aineista ja biomateriaaleista voi saada paljon enemmän irti kuin nyt.
Suomi pärjää tulevaisuudessa innovaatioiden ja korkean lisäarvon tuotteiden avulla. Veturi-ekosysteemit, kuten ExpandFibre, Andritz, Neste, Borealis, Valmet ja muut suuret toimijat tekevät jo merkittävää työtä biomateriaalien ja -kemikaalien kehittämiseksi.
Vaikka Suomessa on vahva tutkimus- ja innovaatioympäristö, kansainvälisellä yhteistyöllä ja EU-rahoituksella on keskeinen rooli alan edistämisessä. Globaalit tutkimuskonsortiot sekä pohjoismainen yhteistyö vahvistavat asemaamme biotalouden innovaatiojohtajana. Tulevaisuus näyttää lupaavalta, mutta menestys edellyttää rohkeita investointeja, globaalia yhteistyötä ja pitkäjänteistä kehitystyötä.
Mielenkiinnolla seuraan uusien kasvuyritysten esittämiä ratkaisuja. Myös digitaalisten sovellusten ja tekoälyn astumista alalle on jo tapahtumassa. Monet jo markkinoille rantautuneet tuotteet ovat lähteneet vuosia sitten tutkimuslaitosten hurjista visioista ja ideoista. Niitä tulee edelleenkin ja innovaatioekosysteemit vahvistuvat. Uskon, että bioraaka-aineista voidaan luoda innovaatiolähtöisiä korkean lisäarvon tuotteita maailmalle.