Innovatiivinen vienti kasvuun rohkeilla valinnoilla
Suomi on pieni ja avoin talous. Vanha sanonta "Suomi elää viennistä" pitää paikkansa, mutta tämän päivän taloudessa se on entistä ehdollisempi totuus. Maailmantalouden murrokset, geopoliittinen epävarmuus, teknologiamurrokset, kehittyvät arvoverkostot ja innovaatiokilpailu muuttavat nopeasti sitä, millainen vienti todella luo kasvua Suomelle.
Kirjoittaja
Christopher Palmberg
Head of Policy Insights
christopher.palmberg (at) businessfinland.fi
- Suomen viennin kasvu vaatii korkeaa arvonlisää, ei pelkkää volyymia: tällä hetkellä arvonlisä kehittyy kilpailijamaita hitaammin ja suuri osa viennistä perustuu muualla kehitettyyn teknologiaan.
- Kasvun kannalta kriittisiä teema-alueita ovat digitaalisuus (esim. AI, robotiikka, kvantti, 6G), turvallisuus (esim. avaruus, kyberturva, meriteollisuus), puhdas siirtymä (esim. vety, akkuteknologia, biomateriaalit) sekä korkean jalostusasteen palvelut.
- Rohkeat strategiset valinnat, investoinnit ja innovointikulttuuri ovat avainasemassa, jotta Suomi voi kiinnittää arvonlisän kotimaahan ja rakentaa pitkäjänteisen, innovaatioihin perustuvan kasvu-uran.
Heikon kasvukauden ja koronakriisin jälkeen vienti on jälleen piristynyt. Sekä tavara että palveluviennissä näkyy myönteistä kehitystä ja palveluviennin osuuden kasvu luo uutta dynamiikkaa. Tilastojen pinnan alla kuplii myös. Suomeen on syntynyt ja syntymässä uusia, lupaavia Deeptech- ja muita kasvuyrityksiä, jotka vahvistavat innovaatiovetoista kasvupohjaa. Kasvun suhteen optimismiin on siis pitkän tauon jälkeen taas aihetta.
Arvonlisä ratkaisee, ei pelkkä viennin määrä
Vaikka vienti vetää, muun muassa OECD:n ja Suomen Pankin analyysit osoittavat, että tuotannon ja viennin arvonlisä ei ole kehittynyt kilpailijamaiden tahdissa. Vientimme suuntautuu lisäksi yhä liian usein hitaammin kasvaville ja hinnalla kilpailluille markkinoille, mikä heikentää Suomeen palautuvaa taloudellista hyötyä.
Arvonlisä on kansantalouden kannalta tärkeä mittari. Viennin arvonlisä syntyy yritysten Suomessa käytetyistä panoksista kuten raaka-aineet, osaaminen, komponentit ja palvelut kun taas ulkomailta hankitut vastaavat vuotavat arvon pois. Arvonlisä kertoo, kuinka paljon viennin tuotosta jää kotimaahan palkkoina, voittoina ja kotimaisten panosten käytön kautta.
Tällä hetkellä kilpailijamaihin verrattuna liian suuri osuus suomalaisesta viennistä perustuu muualla kehitettyyn osaamiseen ja teknologiaan. Lisäksi korkean teknologian vientimme on puolittunut Nokian huippuvuosista.
Taustalla vaikuttavat monet tutut syyt kuten investointien riittämättömyys, aineettomien pääomien vajavainen hyödyntäminen sekä yritysten varovaisuus innovoinnissa. Samalla viennin alhaisempi arvonlisää heikentää mahdollisuuksiamme vahvistaa kyvykkyyksiä, tuottavuutta ja kilpailukykyä vaativien kansainvälisten markkinakosketusten kautta.
Tällä hetkellä kilpailijamaihin verrattuna liian suuri osuus suomalaisesta viennistä perustuu muualla kehitettyyn osaamiseen ja teknologiaan.
Mihin Suomi voi kasvaa, missä Suomi voi kasvattaa arvonlisäänsä?
Suomi tekee parhaillaan tärkeitä valintoja, jotka määrittävät innovaatio- ja vientipolitiikan suuntaa vuosiksi eteenpäin, esimerkkinä tästä Tutkimus ja Innovaationeuvoston (TIN) tuoreet strategiset valinnat. Business Finlandin uusi strategia tavoittelee kasvuinvestointeja, kunnianhimosta innovointia ja fokusta niihin teemoihin, joissa Suomella on realistista ja merkittävää arvonlisäpotentiaalia.
Teemavalintojemme pohjaksi toteutimme laajan datapohjaisen analyysin, jonka tavoitteena on varmistaa, että kasvava julkinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus ohjaa yrityksiä lisäinvestointeihin niille kasvualueille, joista myös syntyy Suomeen eniten pysyvää arvonlisää. Tarkemmat kasvumahdollisuudet ryhmittyvät neljään, myös kansallisesti tunnistettuihin ja valittuihin, laajempaan teemaan:
- Digitaalisuus, jossa moni mahdollisuus liittyy tekoälyyn ja robotiikkaan kykyyn vapauttaa resursseja korkeamman arvonlisää tuottaviin käyttöön. Suomella on myös hyvin vahva osaamispohja kvanttiteknologiassa ja 6G:ssä, joka kiinnittää arvonlisän Suomeen.
- Turvallisuus. Esimerkiksi avaruusteknologiat, kyberturvallisuus ja meriteollisuus ja arktinen osaaminen edustavat sekä kovaa teknologiaa että muuta aineetonta osaamista, joka jo nyt on tuottamassa arvonlisää ja innovaatiokyvykkyyksiä Suomeen.
- Puhdas siirtymä ja sen luomat globaalit tarpeet tarjoavat myös uutta arvoa luovia vienti- ja kasvumahdollisuuksia, esimerkkeinä vetytalouden ratkaisut, akkuteknologiat ja moniin muihinkin tarpeisiin liittyvät uudet biomateriaalit.
- Hyvä elämä. Suomella on myös tarjota korkean jalostusasteen terveys, luovien alojen ja matkailun palveluita, joiden menestymistä voimme edistää vahvistamalla liiketoimintaosaamisemme kilpailijamaiden tasolle.
Näissä teemoissa yhdistyvät Suomen vahvuudet, kansainvälinen kysyntä, potentiaali investoida kasvuun ja rakentaa arvoketjuja, jotka myös vahvistavat viennin arvonlisää. Uuden strategian myötä uudistamme palveluita ja kehitämme uutta data-analytiikkaa teemavalintojemme tueksi.
Innovatiivinen, korkeaa arvonlisää vienti on yksi ratkaiseva tekijä, joka voi nostaa Suomen jälleen kasvu-uralle.
Kasvu vaatii rohkeutta ja fokusta siihen, missä tuotamme arvonlisää
Vaikka maailmantalous jatkuu epävakaana, kasvulle on perusteita. Vienti vetää, rakenteellinen uudistuminen etenee ja Suomella on vahva pohja arvonlisäintensiiviselle kasvulle. Nyt ratkaisevaa on, kuinka hyvin ja rohkeasti onnistumme suuntaamaan politiikkatoimet ja kasvuinvestoinnit niihin globaaleihin kasvumahdollisuuksiin, joissa suomalainen tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaosaaminen myös voi tuottaa eniten kotimaahan kiinnittyvää arvoa.
Innovatiivinen, korkeaa arvonlisää vienti on yksi ratkaiseva tekijä, joka voi nostaa Suomen jälleen kasvu-uralle. Tämän vuoksi strategisilla valinnoilla, investoinneilla ja kunnianhimoisella innovointikulttuurilla on suurempi merkitys kuin koskaan.
Suomi elää innovatiivisesta viennistä. Viennin arvonlisä on volyymiä paljon tärkeämpi, ja rohkeilla nykyvalinnoilla rakennamme pohjaa tulevien vuosikymmenen kasvulle.