Investointituet toivat lisäpuhtia puhtaan siirtymän investointeihin 

Globaalisti puhtaan energian investoinnit ovat nyt kaksinkertaiset fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Muutosta ohjaavat paitsi ilmastotavoitteet myös teollisuuspolitiikka, energiaturvallisuus ja puhtaiden teknologioiden kustannuskilpailukyky. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan maailmanlaajuisten energiainvestointien ennustetaan tänä vuonna nousevan yli kolmeen biljoonaan Yhdysvaltain dollariin, josta yli kaksi biljoonaa Yhdysvaltain dollaria kohdennetaan puhtaisiin energiateknologioihin.

Puhtaan siirtymän investointeja on Suomessa vireillä liki 300 miljardin euron edestä. Investointiaikeita seuraavan Elinkeinoelämän keskusliiton ja muiden järjestöjen teettämän raportin mukaan Suomen bruttokansantuote olisi kolme miljardia suurempi, jos viidesosa kaavailluista investoinneista toteutuisi. Raportin laatinut Gaia Consulting (nykyisin Sweco) arvioi, että investointien vaikutukset näkyisivät myös verokertymän kasvuna yli 500 miljoonalla eurolla vuosittain sekä 12 000 henkilövuotta suurempana työllisyytenä.

Hallituksen esittämän ja Business Finlandin toteuttaman määräaikaisen investointitukiohjelman tavoitteena on edistää ja vauhdittaa sellaisia merkittäviä teollisia investointeja, jotka vähentävät teollisuuden riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistävät erityisesti teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta, sekä siirtymää kohti ilmastoneutraalia taloutta. Tuki perustui EU:n tilapäiseen valtiontukisäädösten väljennykseen, ja se koostui verohyvityksestä ja avustuksesta. Tukiohjelma on Suomen hallituksen merkittävin kasvuhanke.

Avustusta myönnettiin yhteensä yli 300 miljoonaa euroa teollisuuden tuotantoprosessien päästövähennyksiin ja energiansäästöön sekä puhtaan siirtymän kannalta keskeisten laitteiden ja komponenttien, esimerkiksi akkumateriaalien tuotantoon ja kierrätykseen.

Verohyvityshakemuksia tuli lyhyessä ajassa jopa 54 kpl ja haettu verohyvityksen arvo nousi kolmeen miljardiin euroon. Yli puolella hakijoista oli ulkomaalainen omistaja taustalla. Ulkomaalaiset sijoittajat katsoivat verotuen osoitukseksi Suomen valtion sitoutumisesta hankkeen ja toimialan edistämiseksi.  Verohyvitys mahdollisti tuen myös uusiututuvan energian tuotanto- ja varastointihankkeisiin, joihin verohyvitystä myönnettiin yhteensä 32 hankkeelle 1,65 miljardin euron edestä. Muu verohyvitystuki kohdistui akkumateriaalien tuotantoon tai talteenottoon. Yhteensä verohyvitystä myönnettiin 2 miljardin euron edestä. Yritykset pääsevät hyödyntämään myönnettyä verohyvitystä, kun investointi on toteutettu ja otettu käyttöön ympäristö- ja muiden viranomaisten antamien lupaehtojen mukaisesti.

Kilpailu teollisista investoinneista on kiihtynyt johtuen nykyisestä geopoliittisesta tilanteesta ja EU:n muuttuneesta valtiontukipolitiikasta. Investointituen myötä moni investointi muuttui kustannuskilpailukykyiseksi kotimaassa kiinalaisiin ja amerikkalaisiin tuottajiin verrattuna. EU:n tahtotila edistää yhä vahvemmin puhtaita teollisia investointeja voimistui sen hyväksyessä kesäkuussa 2025 Clean Industrial Deal State Aid Framework -tukipuitteen seuraavalle viidelle vuodelle.

Jotta Suomen asema kilpailussa ei heikentyisi, kaavaili Petteri Orpon hallitus kevään 2025 kehysriihessä suurten puhtaan siirtymän investointien tukemisen jatkamista verohyvityksellä. Mahdollisen uuden verohyvityshaun ajankohta ei ole vielä vuoden 2026 alussa tarkalleen tiedossa, sillä ennen verohyvityksen avaamista uudelleen haettavaksi tarvitaan kansallista lainsäädäntöä. Lain valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö.