Rohkeus uudistua kantaa pitkälle
Mitsubishi Logisnext Europessa uudistuminen ei ole yksittäisiä hankkeita, vaan vuosikymmeniä jatkunut tapa toimia. Kunnianhimoinen kehitystyö on vienyt yhtiön perinteisestä teollisuustoimijasta globaaliksi ratkaisujen kehittäjäksi.
Vinkkejä menestyksekkääseen TKI-työhön yhteistyössä Business Finlandin kanssa
- Rakenna pitkäjänteinen kumppanuus. Menestyksekäs TKI-toiminta perustuu luottamukseen ja sitoutumiseen. Vuosia, jopa vuosikymmeniä kestävä yhteistyö mahdollistaa myös strategisesti herkkien ja kunnianhimoisten kehityshankkeiden käsittelyn avoimesti. Pitkän aikavälin yhteinen suunta luo pohjan yksittäisille projekteille ja välitavoitteille.
- Aseta kunnianhimoiset, mutta selkeät tavoitteet. Toimiva malli rakentuu pitkän aikavälin päämääristä ja niitä tukevista konkreettisista hankkeista. Riittävän kunnianhimoinen tavoitetila ohjaa tekemistä ja auttaa pitämään kokonaisuuden kasassa yksittäisten projektien yli.
- Valmistele hankkeet huolellisesti. Hyvä hanke syntyy suunnittelusta. On tärkeää tunnistaa ajoissa, millaista tutkimuksellisuutta tai kehitystyötä hanke sisältää ja millaisia konkreettisia tuloksia sillä tavoitellaan. Varhainen vuoropuhelu auttaa kirkastamaan hankkeen luonnetta ja realistisia tavoitteita.
- Visualisoi ideat mahdollisimman varhain. Ideoita kannattaa konkretisoida ja visualisoida jo varhaisessa vaiheessa. Visuaaliset esitykset helpottavat keskustelua, auttavat hahmottamaan aikaperspektiiviä ja tukevat siirtymistä tutkimusajatuksista konkreettisiin kehitysaskeliin. Tutkimuspartnereista, kuten yliopistoista, voi olla merkittävää apua tässä vaiheessa.
- Hyödynnä ekosysteemiä ja verkostoja. TKI-työ ei tapahdu tyhjiössä. Yhteistyö pk-yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa vahvistaa osaamista ja avaa uusia näkökulmia. Yritysten väliset foorumit ja verkostot ovat tärkeitä paikkoja tunnistaa syntymässä olevia hankkeita ja kumppanuuksia.
- Muista, että TKI rakentaa myös investointikyvykkyyttä. Pitkäjänteinen kehitystyö ja vahva osaamispohja lisäävät yrityksen uskottavuutta konsernin sisällä ja tukevat investointien suuntautumista Suomeen. TKI ei ole vain yksittäisiä projekteja, vaan strateginen keino vahvistaa yrityksen asemaa pitkällä aikavälillä.
Lähteet: Sakari Karppinen (Business Finland), Anna-Kaisa Repo ja Jani Mähönen (Mitsubishi Logisnext Europe)
Business Finlandin tukemia keskeisiä TKI-hankkeita Mitsubishi Logisnext Europessa
Keskeisiä yhteistyöhankkeita ovat olleet muun muassa:
- Massaräätälöinti ja Lean-filosofia tuotekehityksessä ja tuotantostrategiassa, mukaan lukien teollisen muotoilun systemaattinen hyödyntäminen
- Masiina-ohjelma, jossa kehitettiin uusi varastotrukkimallisto, teollinen muotoilu ja uusi mastoteknologia sekä mahdollistettiin siihen liittyvät tehdasinvestoinnit
- UXUS-ekosysteemihanke, joka vahvisti käyttäjälähtöisen suunnittelun ja UX-ajattelun keskeiseksi osaksi tuotekehitysstrategiaa
- Sähkövastapainotrukkiohjelma (Electric Counterbalance Truck Platform), jonka myötä sähköisten vastapainotrukkien tuotekehitys- ja tuotantovastuu siirtyi Suomeen
- Modulaarinen AGV-alusta, joka mahdollisti aiemmin erittäin räätälöityjen ja kannattamattomien AGV-projektien teollisen mittakaavan ja loi perustan nykyiselle AGV-liiketoiminnalle
Mitsubishi Logisnext Europe (MLE) on logistiikkateknologian edelläkävijä, joka kehittää ja valmistaa sähköisiä varasto- ja vastapainotrukkeja, automaattitrukki- ja logistiikkajärjestelmiä sekä niiden elinkaarenaikaisia palveluja. Yhtiö toimii osana japanilaista Mitsubishi Logisnext -konsernia, mutta sen TKI eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla Suomessa on poikkeuksellisen vahva rooli koko globaalissa kokonaisuudessa.
Yhtiö on pystynyt rakentamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa pitkäjänteisesti ja useilla rintamilla yhtä aikaa. Kehitystyötä on tehty ketterästi, mutta selkeää suuntaa seuraten. Business Finland on ollut mukana yhtiön matkassa tukemassa Mitsubishi Logisnext Europen toimintaa peräti neljän vuosikymmenen ajan.
– Meillä on ollut vuosien varrella lukuisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja, joissa Business Finland on ollut mukana. Olemme olleet mukana kaikissa strategisen huippuosaamisen hankkeissa ja sittemmin myös Business Finlandin veturiohjelmissa. Varhaisimmat hankkeet olivat usein hyvin konkreettisia ja liittyivät suoraan uusien tuotteiden kehittämiseen. Niiden tuloksena on syntynyt ratkaisuja, jotka ovat päätyneet markkinoille ja osaksi yrityksen perusliiketoimintaa, sanoo Jani Mähönen, Mitsubishi Logisnext Europen (ent. Rocla) kehitysorganisaatiosta vastaava johtaja.
Yhtiön historiasta löytyy useita pitkällä aikavälillä syntyneitä, toimialaa uudistavia innovaatioita, kuten integroitu mastoratkaisu, modulaariset AGV-järjestelmät ja työkoneiden sähköistyminen. TKI-työn ytimessä on aina käyttäjälähtöisyys.
– Johtava filosofiamme on kuunnella tarkasti loppuasiakkaitamme siinä, mitä he tuotteelta haluavat. Meidän koneemme eivät ole välttämättä halvimpia, mutta ne ovat nopeimpia ja turvallisimpia ajaa, toteaa yhtiön ohjelmisto- ja automaatiokehityksen projektipäällikkö Anna-Kaisa Repo.
Kun kehitystyö saa mittakaavan
Business Finlandin ja Tekesin tukemat hankkeet eivät ole olleet Mitsubishi Logisnext Europelle irrallisia projekteja, vaan ne ovat muokanneet yrityksen toimintamallia ja strategiaa syvällisesti. Yksi keskeisimmistä käännekohdista oli päätös siirtyä massaräätälöintiin ja omaksua Lean-filosofia osaksi tuotekehitystä ja tuotantostrategiaa. Muutos tarkoitti luopumista perinteisestä vastakkainasettelusta sarjatuotannon ja asiakasräätälöinnin välillä.
Massaräätälöinnissä tuotteet rakentuvat modulaarisista kokonaisuuksista, joita voidaan yhdistellä asiakaskohtaisten tarpeiden mukaan. Jokainen tilaus on yksilöllinen, mutta tuotteet valmistetaan teollisessa mittakaavassa – niin sanottuna yhden kappaleen eräkoon sarjavalmistuksena. Ajattelutapa ulottuu syvälle suunnittelun ytimeen, ja sen omaksuminen vaati pitkäjänteistä kehitystyötä.
Käyttäjälähtöinen suunnittelu nousi yrityksen kehitystyön ytimeen Tekesin tukeman UXUS-ekosysteemihankkeen myötä. Hankkeessa kirkastettiin teollisesta muotoilusta kehittynyttä ajattelua ja tuotiin käyttäjäkokemus (UX) osaksi yrityksen strategista päätöksentekoa.
– Käyttäjälähtöinen suunnittelu on ollut yksi keskeisistä syistä siihen, että olemme pärjänneet kilpailussa, Mähönen toteaa.
Toinen strategisesti merkittävä kehityshanke oli sähkövastapainotrukkiohjelma, jonka myötä sekä sähköisten vastapainotrukkien tuotekehitys- että tuotantovastuu siirtyivät Suomeen. Päätös syntyi pitkän sisäisen vaikuttamistyön ja määrätietoisen kehitystyön tuloksena.
– Meillä ei alun perin ollut vahvaa osaamista kummastakaan, mutta meillä oli hyvä näyttö käyttäjälähtöisestä suunnittelusta ja teknologiainnovaatioista. Ilman Tekesin tukea emme olisi saaneet tätä ohjelmaa Suomeen, Mähönen sanoo.
Tuki mahdollistaa ketterän kehittämisen ja kasvattaa osaamista
Johdonmukainen kehitystyö on myös mahdollistanut osaamisen kasvun ja uusien kyvykkyyksien syntymisen. Se näkyy konkreettisesti Suomen yksikön organisaatiossa, jossa tuote- ja ohjelmistokehitys ovat vahvistuneet merkittävästi viime vuosien aikana.
– Käytännössä meille on syntynyt kokonainen ohjelmistokehitysosasto. Se on tarkoittanut sekä sisäisiä rekrytointeja että pitkäjänteistä yhteistyötä kotimaisten pk-yritysten kanssa, kertoo Anna-Kaisa Repo.
Kehitystyön ytimessä on myös kattava yhteistyö. MLE on rakentanut ympärilleen laajan verkoston suomalaisia pk-yrityksiä, alihankkijoita ja tutkimuslaitoksia, ja samalla vahvistanut omaa kykyään toimia osana ekosysteemiä. Kehitystyötä ei ole tehty yksin, vaan osana laajempaa ekosysteemiä.
Business Finlandin johtavan asiantuntijan Sakari Karppisen mukaan tämä näkyy erityisesti siinä, miten yrityksen painopiste on siirtynyt yksittäisistä tuotteista kohti ohjelmistoalustoja ja järjestelmäratkaisuja.
– Yrityksen toiminnassa korostuu verkostoyhteistyö. Hyvä esimerkki on MLE:n vetämä yhteishanke, jossa kiihdytetään automaation hyödyntämistä ja materiaalivirtojen optimointia yhdistämällä eri valmistajien laitteita ja niiden tuottamaa dataa.
Kehitystyö on houkutellut myös merkittäviä ulkopuolisia panostuksia. Ohjelmistokehitykseen on kertynyt yli kymmenen miljoonan euron edestä pk-yritysten investointeja, jotka ovat vahvistaneet koko kotimaista osaamispohjaa.
TKI-yhteistyö tuottaa laajempaa vaikuttavuutta
Business Finlandin näkökulmasta Mitsubishi Logisnext Europe edustaa juuri sellaista suuryritystä, jonka kautta TKI-toiminnalla voidaan saada aikaan laajempaa vaikuttavuutta. Yhteistyötä tarkastellaan ennen kaikkea kunnianhimon, verkostojen ja viennin kautta, kertoo Business Finlandin Sakari Karppinen.
– Tavoitteemme on, että yritykset eivät ainoastaan lisää TKI-investointejaan, vaan myös uskaltavat nostaa kunnianhimon tasoa ja ottaa enemmän riskiä. Tässä mielessä Mitsubishi Logisnext Europe on ollut erinomainen asiakas, Karppinen sanoo.
Keskeistä on ollut myös verkostovaikutus. Suuryrityksille myönnettävän rahoituksen tavoitteena on, että uudistuminen leviää koko arvoketjuun.
– MLE on toiminut veturina suomalaisille pk-yrityksille ja tutkimusryhmille. Yhteistyö on pitkäjänteistä, ja se näkyy konkreettisesti osaamisen kehittymisenä ja uusina liiketoimintamahdollisuuksina myös pienemmille toimijoille.
Kolmas näkökulma liittyy vientiin ja kansantalouteen. Mitsubishi Logisnext Europe on merkittävä suomalainen vientiyritys, jonka rooli on korostunut entisestään osana kansainvälistä Mitsubishi-konsernia.
– On ollut kiinnostavaa nähdä, miten Suomeen on saatu tuotekehitysvastuuta, tehdasinvestointeja ja tuotantoa muista maista. Ne ovat kansantalouden kannalta erittäin merkittäviä asioita, Karppinen toteaa.
Liikkuvat työkoneet on tunnistettu Business Finlandin strategiassa yhdeksi Suomen keskeisistä vahvuuksista. Sakari Karppisen mukaan Mitsubishi Logisnext Europe on toiminut vuosien ajan verkostoveturina, joka on koonnut konepajateollisuuden, automaation ja digitalisaation osaamista järjestelmätason ratkaisuiksi. Liikkuvien työkoneiden klusteri kattaa noin kymmenesosan Suomen viennistä, ja sen tulevaisuuden kasvun nähdään rakentuvan yhä vahvemmin älykkäiden ja autonomisten ratkaisujen varaan.
– Mitsubishi Logisnext Europe on ollut tässä kehityksessä merkittävä toimija jo pitkään, Karppinen toteaa.
Business Finlandin tukemissa hankkeissa työ perustuu pitkälle visioon ja jatkuvuuteen.
– Kyse ei ole yksittäisistä hankkeista tai nopeista onnistumisista, vaan pitkäjänteisestä ja systemaattisesta panostuksesta osaamiseen ja innovaatioihin. Mitsubishi Logisnext Europe on hyvä esimerkki siitä, miten kunnianhimoinen TKI-toiminta voi tukea kasvua, vahvistaa kilpailukykyä ja ohjata investointeja Suomeen, Karppinen toteaa.