Tutkimus- ja kehitystoiminnalla on suora yhteys tuottavuuteen. Markkinasektorin heikko tuottavuuskehitys on Suomen talouden suurin ongelma. Siksi vaikeassakin taloustilanteessa on muistettava, että julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus on erittäin tarpeellista.
Business Finlandin vaikuttavuusraportin mukaan tutkimus- ja kehitysrahoitusta saaneet pk-yritykset ovat kasvaneet selvästi keskimääräistä nopeammin: vienti on kasvanut peräti 45 prosenttia ja liikevaihto 31 prosenttia vuosien 2020–2023 aikana. Startupien liikevaihto noussut 8:sta 13 miljardiin euroon.
– Nämä pk-yritysten tulokset ovat suoraa seurausta pitkäjänteisestä T&K-toiminnasta, joka on keskeistä rakennemuutokselle, jota kansantaloutemme tarvitsee, sanoo Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen.
Business Finlandin rahoittamissa suurten yritysten tutkimus- ja kehitysverkostoissa (ns. Veturiekosysteemeissä) ICT-alan ja korkean osaamisen työpaikkojen määrä kasvoi kolmessa vuodessa noin 5 000 työntekijällä, joka tarkoittaa 20 prosentin kasvua.
– Tutkimus- ja kehityspanostukset ovat talouskasvun tärkeä moottori, Noponen sanoo.
Jos Suomi haluaa pysyä mukana globaalissa kilpailussa, on tutkimus- ja kehitystoimintaan panostettava. Kilpailijamaiden panokset ovat suuremmat Suomeen verrattuna.
–Suomessa on hyvin toimiva innovaatiorahoitusjärjestelmä, mutta yritysten saama julkinen rahoitus on vaatimatonta kilpailijamaihin verrattuna. Esimerkiksi Ruotsi investoi huomattavasti suuremman osuuden BKT:staan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Emme halua pudota kilpailijamaiden tahdista, sanoo Noponen.
Noposen mukaan edellytykset vientivetoiselle kasvulle on luotava uusien innovaatioiden ja tuottavuuden parantamisen avulla. Siksi tutkimus- ja kehitystoimintaa on syytä lisätä. Sen hyödyt leviävät muille yrityksille verkostojen ja ekosysteemien kautta. Lisäksi se aktivoi tutkimuskenttää vastaamaan markkinoiden tarpeisiin.
–Huipputeknologian osaaminen on kansakunnalle kovaa valuuttaa, jolla on myös turvallisuuspoliittista arvoa. Suomalaiset yritykset ja tutkimusorganisaatiot tuottavat huippuosaamista esimerkiksi puolustusteknologiaan, energiajärjestelmiin ja kyberturvallisuuteen, Noponen sanoo.
– Kasvun kautta tapahtuva sopeutus on kestävä tapa tasapainottaa julkista taloutta. Julkinen T&K-rahoitus edistää innovaatioiden syntymistä, käyttöönottoa ja leviämistä sekä voimavarojen siirtymistä taantuvilta kasvaville toimialoille. Tämä on se rakennemuutos, joka vahvistaa kansantaloutta, Noponen päättää.
Business Finlandilla on hyvä kokonaiskuva Suomen elinkeinoelämästä. Seuraamme jatkuvasti asiakasyritystemme taloudellista kehitystä yritysten liikevaihdon, kannattavuuden, arvonlisän ja viennin näkökulmista. Teetämme myös ulkopuolisia arviointeja vaikuttavuudestamme.
Jari Hyvärinen
Head of Impact Assesment
jari.hyvarinen (at) businessfinland.fi
+358 50 5577 803
Annu Kotiranta
Senior Advisor
Innovation Policy and Impacts
annu.kotiranta (at) businessfinland.fi
+358 440 393 648
Christopher Palmberg
Senior Director
christopher.palmberg (at) businessfinland.fi
+358 50 557 7966