Kasvu syntyy uudistumisesta

Business Finland on yhdessä Laboren, Etlan, Akavan ja Suomen Yrittäjien kanssa arvioinut, kuinka paljon kasvua Suomi voisi saavuttaa nykyisillä yrityksillä ja kyvykkyyksillä. Tulos on pysäyttävä: Suomessa on 6,2 miljardin euron edestä lunastamatonta kasvupotentiaalia.

Miten potentiaali saadaan muutettua todelliseksi kasvuksi? Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan tarvitaan laaja-alaisia uudistuksia: enemmän osaajia, parempaa koulutusta, toimivia kannustimia ja ennen kaikkea halua kasvaa.

"Odottamalla ongelma ei ratkea. Meidän täytyy tehdä määrätietoisia korjauksia, jotta rytminmuutos syntyy ja kone lähtee käyntiin."

Yksi keskeinen kysymys on, onko suomalaisissa yrityksissä riittävästi kasvuhalua. Kangasharjun mukaan pk-yrityksissä on nähtävissä halua panostaa tutkimukseen ja kehitykseen, mutta suurissa yrityksissä painopiste on voinut paikoin olla enemmän kannattavuuden parantamisessa kuin kasvussa. Muutos ei kuitenkaan synny yksittäisillä päätöksillä.

"Tarvitaan hengennostatusta ja yhdessä tekemistä, jotta muutos syntyy."

Aki Kangasharjun mukaan kasvua ei voi erottaa uudistumisesta. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on hänen mukaansa yksi uudistumisen avaimista, mutta yksin se ei riitä. Yritysten on katsottava myös tutkimus- ja kehitystyön jälkeen tulevaan vaiheeseen: miten uusi osaaminen, teknologia tai tuote viedään markkinoille ja miten siitä rakennetaan kasvavaa liiketoimintaa.

"Uudistuminen on sama asia kuin kasvu. Maailma muuttuu ympärillä koko ajan, ja samaan vanhaan investoiminen on varmin tapa epäonnistua."

Sama kysymys konkretisoituu Business Finlandin vaikuttavuusarvioinnin tiimipäällikön Jari Hyvärisen mukaan erityisesti kansainvälistymisessä. Kasvu vaatii yrityksiltä rohkeutta katsoa nykyisen liiketoiminnan ulkopuolelle ja tunnistaa uusia markkinoita ja kasvun paikkoja.

"Se vaatii riskinottohalukkuutta ja ymmärrystä siitä, mitä markkina ja asiakkaat tarvitsevat. Siitä muodostuu kilpailuetu ja eväät markkinassa pärjäämiseen. Jos ei ole halua mennä markkinoille, ei myöskään visioissa tule luoduksi niitä mahdollisuuksia. Halu kasvaa ja kansainvälistyä vaatii nälkää."

Kun puhutaan Suomen talouskasvusta, katse kääntyy väistämättä yrityksiin. Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen korostaa yksityisen sektorin merkitystä, jossa työskentelee kolme neljästä työssäkäyvästä suomalaisesta.

Yritysten kasvu näkyy paitsi työllisyydessä ja verotuloissa, myös laajemmin taloudessa ja palveluiden kysynnässä. Koistisen mukaan suomalaisissa yrityksissä on myös käyttämätöntä potentiaalia investoida tulevaan.

"Vaikka yrityksellä olisikin jo kannattavaa liiketoimintaa, niin kun uskalletaan investoida pitkällä aikavälillä kannattavasti tutkimus- ja kehitystoimintaan, oman toimialan osaamisen syventämiseen sekä otetaan enemmän riskiä uuden kokeilemiseen, voidaan löytää uusia mahdollisuuksia. Näin yrityksen ja toimialan sisällä voidaan tehdä uusia aluevaltauksia."

Aki Kangasharju muistuttaa, että myös julkisella sektorilla ja politiikalla on hänen mukaansa tärkeä rooli.

"Julkinen sektori huolehtii siitä, millaiset puitteet yrityksille luodaan. Kasvu syntyy siis yhteistyössä, mutta varsinainen kasvun moottori on yrityksissä. Elintaso, työtunnit ja uudistuminen tapahtuvat yksityisellä sektorilla."

Kun Suomen talouskasvua tarkastellaan viimeisen kymmenen vuoden ajalta, talous on kasvanut keskimäärin noin prosentin vuodessa. Yhtenä vuonna prosentti sinne tai tänne ei vielä merkitse paljon, mutta kymmenen vuoden aikana erot alkavat kertautua, toteaa Juho Koistinen.

"Jos verrataan esimerkiksi Ruotsiin tai Tanskaan, meidän yhden prosentin vuosikasvumme on vähän. Se kertoo siitä, ettei talous toimi täydellä potentiaalillaan eikä sillä tavalla kuin se parhaimmillaan voisi toimia. Julkisen talouden alijäämät ja työttömyys ovat tästä selviä esimerkkejä."

Mikä jarruttaa Suomea ja suomalaisia yrityksiä lunastamasta tätä kasvupotentiaalia?

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju nostaa esiin muun muassa koulutuksen laadun, PISA-tulosten kehityksen ja rakennemuutoksen hitauden. Hänen mukaansa Suomessa on panostettu kasvuun, mutta kaikki panostukset eivät ole tuottaneet toivottua tulosta.

"Teemme työtunteja hyvin, mutta laatu on laskussa. Myös koulutus ja PISA-tulokset ovat laskussa. Vaikka panoksia on määrällisesti paljon, laatu on ehkä ollut huono, emmekä sen takia ole saaneet niistä irti sitä, mitä olisi voinut olettaa."

Talouden näkymissä on kuitenkin tapahtunut käänne parempaan. Etlan tuoreessa ennusteessa Suomen talouskasvun arvioidaan vahvistuvan tänä vuonna 1,7 prosenttiin ja ensi vuonna lähelle kahta prosenttia. Myös Labore on ennustanut samansuuntaista kasvua. Mitkä tekijät ovat parantuneen ennusteen takana?

Aki Kangasharjun mukaan yksi keskeinen tekijä on teknologinen murros.

"Se näkyy meillä esimerkiksi datakeskusinvestointeina. Se näkyy myös viennissä: teknologian, puolustusteknologian ja tekoälyn kysyntä kasvaa, ja se pitää vientiä yllä. Toisaalta kuluttajien ostovoima on ollut vaimeaa ja kulutus tuloihin nähden ollut yllättävän varovaista. Se korostuu autokaupassa ja uusien asuntojen ostamisessa."

Laboren Juho Koistisen mukaan kahden prosentin kasvutavoite ei ole mahdoton, mutta se vaatii työtä.

"Vientimarkkina on selviytynyt suhteellisen hyvin kaikista geopoliittisista ongelmista huolimatta ja meillä on tällä hetkellä aika laaja vientisektori. Jos saisimme tämän kasvuvauhdin kestäväksi, se helpottaisi muun muassa julkisen talouden ongelmia. Se ei poistaisi niitä täydellisesti, mutta helpottaisi urakkaa."

Sekä Koistinen että Kangasharju korostavat, ettei tavoitteena voi olla hetkellinen kasvupiikki, vaan pitkäjänteinen kasvu.

"Tarvitsemme sellaista kasvua, että se pysyy eikä olisi vain suhdanneluonteinen piikki. Jos pääsisimme kasvun vauhtiin, meillä olisi mahdollisuuksia saada vielä muita Pohjoismaita kiinni ja pysyä heidän vauhdissaan", Kangasharju toteaa.

Pitkäjänteisyys korostuu myös Business Finlandin Jari Hyvärisen näkemyksessä. Kasvun tueksi tarvitaan hänen mukaansa korkeaa osaamista, tutkimusta ja T&K-panostuksia – ja ennen kaikkea johdonmukaista T&K- ja innovaatiopolitiikkaa.

"T&K-toiminta yrityksissä on pitkäjänteistä toimintaa. Siksi tarvitsemme yli hallituskausien menevää T&K- ja innovaatiopolitiikkaa. Samalla pitää koko ajan katsoa, että saamme aikaan hyviä tuloksia ja mihin rahoitusta tulee suunnata."

Mitä viiden vuoden kuluttua voisi olla näkyvissä, jos Suomi onnistuu lunastamaan kasvupotentiaalinsa? Aki Kangasharjun mukaan viiden vuoden päästä tärkeintä olisi, että Suomi olisi osoittanut itselleen ripeän kasvun olevan mahdollista.

"Silloin olisimme matkalla kohti sitä, että yhden sukupolven jälkeen Suomi olisi jälleen maailman paras maa asua sekä ihmisille että yrityksille. Meillä olisi resurssit pitää hyvinvointi ja kaikki mukana tässä veneessä."

Kasvu ei kuitenkaan hänen mukaansa synny pelkillä julkisen talouden säästöillä.

"Nyt on se vaara, että velkajarru kohdistaa katseemme vain säästöihin ja sopeutuksiin, eikä energiaa enää riitä kasvuhalukkuuteen."

Juho Koistisen mielestä kasvu realisoituisi myös työpaikkojen määrässä ja työttömyyden laskuna. Samalla työvoima voisi olla nykyistä koulutetumpaa ja kansainvälisempiä osaajia olisi enemmän. Kasvun hyödyt voisivat levitä myös suurimpien kaupunkien ulkopuolelle. Myös yleinen ilmapiiri voisi piristyä.

"Meillä voisi esimerkiksi olla tulevaisuudessa kasvukeskittymiä muuallakin kuin isojen kaupunkien ympärillä. Toivoisin myös, että uutisointi jatkuvasta alakulosta ja synkeydestä julkisen talouden osalta voisi olla väistynyt ja ilmapiiri sitä myöten kohentunut."

Suomen kasvupotentiaalin lunastaminen ei lopulta tapahdu talousennusteissa vaan yrityksissä. Business Finlandin Jari Hyvärinen näkee suomalaisissa yrityksissä paljon kasvun edellytyksiä, mutta myös tuttuja esteitä.

Monen yrityksen toimintamalli on rakentunut kotimaan tarpeisiin, eikä kansainvälisille markkinoille lähtemiseen aina ole riittävästi resursseja tai riskinottohalua. Hyvärinen nostaa esiin myös kaupallistamisosaamisen.

"Teknologian rinnalle tulisi jo aikaisessa vaiheessa ottaa mukaan muita aineettomia toimintoja. Yritysten kannattaisi paremmin hyödyntää myös dataa, brändiä, markkinointia ja asiakassuhteita. Näitä pitäisi miettiä jo tuotetta kehitettäessä: missä se markkina on ja saadaanko asiakkaita mukaan niin, että ylipäätään tiedetään, että tuotetta tai palvelua tarvitaan."

Hyvärisen mukaan tulisi vähentää logiikkaa, että ensin tehdään tutkimus- ja kehitystyötä, rakennetaan tuote tai palvelu ja vasta sen jälkeen lähdetään etsimään sille markkinaa.

"Sitä markkinaa ei välttämättä tällä tavalla löydy. Me olemme tietyllä tavalla vielä perinteisessä moodissa."

Mistä kasvuyrityksen sitten pitäisi aloittaa? Hyvärisen vastaus on käytännöllinen: säätämällä vainu markkinavoimalle herkälle, etsimällä oma kasvumarkkina ja ennen kaikkea tunnistamalla ongelma, jonka yritys haluaa asiakkaan kanssa ratkaista.

"Missä kohtaa markkinassa tai asiakkailla on sellainen ongelma, jota haluaisit yhdessä asiakkaiden kanssa ratkaista? Siitä kannattaa lähteä liikkeelle."

Tutkimus- ja kehitystoiminta samoin kuin yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö on tärkeä osa kasvun rakentamista, mutta sen rinnalle tarvitaan kykyä viedä innovaatiot markkinoille. Hyvärisen mukaan kasvun luominen jää tietysti yritykselle itselleen.

"Me voimme olla mukana tarjoamalla vipuvaikutusta T&K-rahoitukseen, kyvykkyyksien rakentamiseen ja kansainvälisille markkinoille pääsemisessä."

Hyvärinen nostaa erityiseksi mahdollisuudeksi nuoret, skaalausvaiheessa olevat yritykset. Niissä hän näkee paljon potentiaalia suomalaisen talouden uudistamisessa.

"Näissä yrityksissä tulisi laittaa myös julkisia panoksia entistä enemmän siihen, että yritykset kasvavat Suomessa ja uudistavat meidän talouttamme. Tässä on poikkeuksellisen paljon potentiaalia."