Mikä estää yrityksiä kasvamasta juuri nyt – ja miten kasvunesteet voitetaan?
Syksyn 2026 Pk-yritysbarometrin mukaan lähes 40 prosenttia pk-yrityksistä hakee kasvua, mutta talouden epävarmuus jarruttaa kasvuhalun muuttumista investoinneiksi, työpaikoiksi ja vienniksi. Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Päivi Puonti kertoo, mikä estää yrityksiä kasvamasta juuri nyt ja miten kasvun esteet voitetaan.
Kirjoittaja
Johtaja, pääekonomisti
Suomen Yrittäjät
Pähkinänkuoressa
- Kasvuhalua löytyy: Hieman alle 40 prosenttia pk-yrityksistä on kasvuhakuisia, ja kasvuhakuisten osuuden pitkä lasku näyttää pysähtyneen.
- Epävarmuus on suurin este: 42 prosenttia pk-yrityksistä nimeää yleisen suhdanne- ja taloustilanteen pahimmaksi kasvun esteeksi. Seuraavina tulevat kilpailutilanne ja kustannustaso.
- Ennakoitavuus ratkaisee: Yritykset investoivat, kun ne voivat luottaa verotuksen, sääntelyn ja kustannusten kehitykseen. Siksi poukkoilua on vältettävä ja hallinnollista taakkaa kevennettävä.
Suomen talouskasvusta puhutaan paljon. Pitäisi puhua vielä enemmän yritysten kasvusta.
Talouskasvu ei nimittäin synny itsestään. Sen edellytykset syntyvät pitkälti yrityksissä, kun yrittäjä päättää investoida, palkata työntekijän, kehittää uuden tuotteen, laajentaa toimintaansa tai suunnata uudelle kansainväliselle markkinalle. Siksi myös Suomen kasvunäkymää arvioitaessa on syytä kuulla, mitä suomalaiset yritykset itse kertovat omista mahdollisuuksistaan kasvaa.
Syksyn 2026 Pk-yritysbarometri antaa tästä kiinnostavaa tietoa. Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat vahvistuneet selvästi. Myös liikevaihto-odotukset ovat kohentuneet, mutta kannattavuus- ja investointinäkymissä epävarmuus näkyy edelleen. Investointiaikeet ovat kohenemisestaan huolimatta yhä negatiiviset lähes koko maassa. Usean vuoden jatkunut investointien heikko vire on pitkän aikavälin kasvun kannalta huolestuttavaa.
Pk-yritysten kasvuhakuisuus antaa silti aihetta optimismiin. Hieman alle 40 prosenttia pk-yrityksistä on voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia. Pitkään jatkunut kasvuhakuisten yritysten osuuden lasku näyttää pysähtyneen, vaikka osuus on edelleen selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa matalampi.
Pk-yritysten kasvuhalua löytyy. Nyt ratkaisevaa on, miten se muuttuu investoinneiksi, työpaikoiksi, vienniksi ja tuottavuuden kasvuksi.
Suurin kasvun este juuri nyt on talouden epävarmuus
Mikä sitten estää yrityksiä kasvamasta?
Pk-yritysbarometrin vastaus on varsin selvä. Suurin yksittäinen kasvun ja kehittämisen este on yleinen suhdanne- ja taloustilanne. Sen nimeää pahimmaksi esteeksi 42 prosenttia pk-yrityksistä. Seuraavina tulevat kilpailutilanne, 12 prosenttia, ja kustannustaso, 11 prosenttia. Sääntelyn nimeää pahimmaksi esteeksi yhdeksän prosenttia ja rahoituksen sekä työvoiman saatavuuden kummankin seitsemän prosenttia.
Luvut kertovat, että yritysten kasvun esteenä ei ole yksittäinen ongelma, vaan monen tekijän summa. Siksi myöskään ratkaisu ei ole yksi yksittäinen toimi. Tarvitaan toimintaympäristö, jossa useampi kasvun edellytys toteutuu samanaikaisesti.
Ennakoitavuus on kasvun edellytys
Yritys investoi silloin, kun se uskoo investoinnin olevan kannattava myös tulevaisuudessa. Siksi ennakoitavuus on kasvupolitiikan ehkä aliarvostetuin sana.
Yritysten näkökulmasta ei ole yhdentekevää, millaiseksi verotus, sääntely, energian hinta ja saatavuus, liikenteen kustannukset tai työmarkkinoiden toimintatavat kehittyvät. Investointipäätöksiä tehdään vuosiksi, joskus vuosikymmeniksi eteenpäin. Veropolitiikassa on vältettävä poukkoilua ja huolehdittava siitä, että verotus tukee investointeja ja yrittäjäriskin ottamista.
Julkisen talouden sopeutuksessa kasvunäkökulma on pidettävä mukana. Veronkorotukset, menoleikkaukset ja investoinnit vaikuttavat kasvuun eri tavoin, joten päätöksiä on arvioitava niiden pitkän aikavälin kasvuvaikutusten perusteella. Kasvua voidaan vahvistaa myös lisäämällä kilpailua. Julkisissa hankinnoissa pk-yrityksille on luotava aidot mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin, jolloin hankinnat tukevat samalla yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä.
Kaikki kasvun esteet eivät ole suhdanteesta riippuvaisia. Sääntelyn kokonaisvaikutus heikentää pk-yritysten kasvukykyä, kun aikaa ja resursseja ohjautuu liiketoiminnan kehittämisestä hallinnollisiin velvoitteisiin. Siksi sääntelyä on arvioitava pk-yritysten näkökulmasta kokonaisuutena ja kevennettävä hallinnollista taakkaa systemaattisesti siten, että uusia velvoitteita lisättäessä luovutaan vastaavasti vanhoista eikä yritysten kokonaisrasitus kasva.
Kasvua syntyy myös uudistumisesta
Kasvu syntyy uudistumisesta: uusien teknologioiden käyttöönotosta, T&K-toiminnasta, uusista tuotteista ja palveluista, kansainvälistymisestä sekä osaavan työvoiman hyödyntämisestä. Suomalaiset pk-yritykset investoivat jo aktiivisesti kehittämiseen, teknologiaan ja osaamiseen. Nyt on varmistettava, että nämä panostukset näkyvät yhä useammin innovaatioina, kasvavana liiketoimintana ja viennin kasvuna. Tämä edellyttää myös sujuvampaa työperäistä maahanmuuttoa, helpompia kansainvälisiä rekrytointeja ja joustavampia työmarkkinoita.
Kaikkien yritysten ei tarvitse tavoitella nopeaa kasvua, mutta Suomen talouden kannalta kasvuyritysten merkitys on ratkaiseva: ne investoivat, työllistävät, kansainvälistyvät ja vahvistavat siten koko yhteiskunnan taloudellista kestävyyttä. Siksi Suomessa pitäisi saada nykyistä useampi pieni yritys ottamaan seuraava askel – oli kyse sitten ensimmäisestä työntekijästä, investoinnista, uudesta tuotteesta, vientikaupasta, T&K-hankkeesta tai yritysostosta. Suomi ei tarvitse satojatuhansia nopeasti kasvavia yrityksiä. Riittää, että tarpeeksi moni yritys pystyy ja uskaltaa kasvaa, kun siihen on mahdollisuus.
Suomen kasvun kannalta olennaisin kysymys ei ole, löytyykö meiltä kasvupotentiaalia. Pk-yritysbarometri osoittaa, että sitä on. Ratkaisevaa on, kuinka suuri osa siitä muuttuu toteutuneeksi kasvuksi. Ja siitä juuri on kyse Suomen lunastamattomassa kasvussa.