Millainen on merkityksellinen työelämä tekoälyn aikakaudella?  

Työelämän oppimisfoorumissa 12.3.2026 keskusteltiin siitä, miten luoda merkityksellinen työelämä tekoälyn aikakaudella.  

Paneelikeskusteluun osallistui yritysten ja tutkimusorganisaatioiden edustajia: tekoälyjohtaja Janne Ikola, Aava & Bang, johtaja Mikko Helminen, Coresbond, lehtori Liinamaaria Hakola, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja dosentti Jenni Virtaluoto, Jyväskylän yliopisto. Juontajana oli projektipäällikkö Anna-Mari Simunaniemi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.  

”Tässä ajassa tarvitaan riippumatonta julkista tutkimusta, joka tuottaa työkaluja tekoälyn hyödyntämiseen ja tietoa tekoälyn vaikutuksista yritysten toimintaan ja työelämän laatuun. Business Finland on mukana tukemassa tätä kehitystä sekä tutkimuksen, tuotekehityksen että työelämän kehittämisen keinoin”, kertoo johtava asiantuntija Elise Ramstad Business Finlandista.

Tekoälyteknologia sallii jo paljon, mutta Mikko Helmisen mukaan haasteena on vielä se, miten tekoälyä pystytään hyödyntämään yrityksissä ja tuottamaan sen avulla lisäarvoa omalle organisaatiolle, asiakkaille ja koko Suomelle.  

Epävarmuutta työelämässä aiheutuu siitä, ettei vielä täysin tiedetä, miten työ muuttuu, ja millaisia tehtäviä syntyy poistuvien tilalle. Omasta osaamisesta kannattaa pitää huolta ja omaa työskentelytapaa on pystyttävä muuttamaan kaikessa tietotyössä.

”Keskeistä on löytää yhteinen ideointi ja ihmistyön arvo, miten se pidetään keskiössä AI:ta hyödyntäen. Kukaan ulkopuolelta ei tule organisaatioon sanomaan, että tee näin”,  totesi Liinamaaria Hakola. 

Tekoälymurros haastaa myös johtamista. Paneeli uskoi kokeiluihin ja yhteiskehittämiseen muutostilanteessa, jota kukaan ei voi täysin hallita. Tekoäly saattaa olla jossain tilanteissa paras työn ohjaaja, johtajan tehtäväksi jää silloin muutos- ja ihmisjohtajuus.

Paneelin mukaan tekoäly on työelämässä mahdollisuus – kun sitä käytetään viisaasti ja ihmisten työrauhaa suojellen. Tekoäly nopeuttaa tiedonhankintaa, kokeiluja, innovointia ja prototyyppien tekoa sekä mahdollistaa visiosta toteutuksen ilman koodaus- tai editointitaitoja. Se voi automatisoida rutiini- ja virheherkät tehtävät ja vapauttaa aikaa luovaan työhön, yhteistyöhön ja innovointiin, mikä tekee työelämästä mielekkäämpää. 

Tekoäly ei tukahduta luovuutta, vaan suurin luovuuden tappaja on jatkuva keskeytyskulttuuri. Paneelin viesti oli selvä: ilmoitukset pois, jos haluaa päästä flow-tilaan ja keksiä jotain aidosti uutta. Ainutlaatuinen arvo syntyy vain, jos ihmisillä on aikaa ja tilaa ajatella; tekoäly voi tehdä taustatyön, mutta oivallukset syntyvät ihmisiltä.  

Nuorten kohdalla asiantuntijat näkivät tekoälyssä valtavan potentiaalin. 
 

Janne Ikolan mukaan nyt on käytössä työkalut, joita yhdelläkään sukupolvella ei ole aiemmin ollut. Yksi ihminen voi rakentaa tekoälyn avulla bisneksen, joka tekee miljoonien liikevaihtoa, kunhan rohkeutta ja uteliaisuutta riittää, paneelissa arvioitiin. Ura ei keskustelijoiden mielestä enää tarvitse rakentua vain suurten korporaatioiden varaan – yhä useampi voi luoda itse oman työnsä ja yrityksensä. 

Paneelissa tehtiin myös historiallisia rinnastuksia: kun junat aikoinaan yleistyivät, pelättiin jopa, ettei ihmisen keho kestä yli 50 kilometrin tuntinopeutta. Nyt vastaavat huolet kohdistuvat tekoälyyn. Asiantuntijat uskovat, että viiden vuoden päästä nykyiset pelot voivat tuntua yhtä liioitelluilta. 
  
Kun organisaatiot ottavat tekoälyn tosissaan ja johtavat sen käyttöä viisaasti, sillä voidaan saavuttaa paljon. Kysymys on enemmän johtamisesta ja pelisäännöistä kuin itse teknologiasta. 

Tekoälyn nähdään tuovan suomalaiselle työelämälle mahdollisuuden vähentää rutiini‑ ja virheherkkiä tehtäviä, ja sujuvoittaa johtamista. Näin aikaa vapautuisi luovaan ajatteluun, innovointiin ja yhteiskehittelyyn. 

“Jos annamme tekoälyn hoitaa toistotyön ja suojelemme ihmisten keskittymisaikaa, tulevaisuuden työelämä voi olla sekä tuottavampi että mielekkäämpi”, Jenni Virtaluoto tiivisti.