Suomen kasvuharppaus ja innovointi – mitä datamme kertoo?
Suomalainen innovaatiokenttä on viime vuosina ollut vilkkaan keskustelun kohteena, erityisesti talouden yskähtelyn ja kansainvälisen kilpailun keskellä. Miten käännämme Suomea uuden kasvun polulle, mistä löydämme Suomelle korkeaa innovaatiopotentiaalia? Business Finlandin tuore analyysi tarjoaa alustavaa dataa ja uusia näkökulmia tähän yhteiskunnalliseen pohdintaan.
Kirjoittajat
Christopher Palmberg
Head of Policy Insights
Marianna Heiska
BI Analyst
Business Finlandin uuden strategiakauden alussa on hyvä ottaa syväluotaava katsaus innovaatioprojektien rahoitustietokantaan. Olemme merkittävin julkinen innovaatiorahoittaja Suomessa, ja rahoituskantamme tarjoaa ainutlaatuisen ja jatkuvasti päivittyvän näkymän Suomen innovaatiotoiminnan luonteeseen, erityisesti uusien tekoälyavusteisten menetelmien myötä.
Heti alkuun haettiin laajan tekstidatan pohjalta tapoja pisteyttää innovaatioprojektien kunnianhimoa ja potentiaalia. Innovaatiotutkimuksen yksi keskeinen teema on innovaatioiden uudistava luonne: maltillisempi innovointi johtaa kasvuun, mutta varsinaiset kasvunharppaukset vaativat markkinoita laajemmin haastavat radikaalit innovaatiot. Juuri näitä innovaatioita Suomi nyt tarvitsee.
Suurin osa innovaatioprojekteista kasautuu kunnianhimon osalta keskitasolle. Tämä tulos ei yllättänyt meitä, sillä hyvä innovaatiosalkku tulisi sisältää sekä korkeaa että matalampaa kunnianhimoa ja riskiä. Varovaisempi innovointi takaa liiketoimintojen jatkuvuuden, rohkeampi korkean potentiaalin innovointi avaa uusia mahdollisuuksia. Tarvittavan kasvuharppauksen näkökulmasta korkean kunnianhimon ja riskin innovointi on kuitenkin se mielenkiintoisempi, erityisesti Business Finlandin uuden strategian näkökulmasta.
Korkean potentiaalin innovoinnin tunnuspiirteet?
Viime kuukausien mediakeskusteluissa korostuu huoli Suomen talouden hitaasta kasvusta ja peräänkuulutetaan rohkeita, radikaaleja innovaatioita. On kysytty, miksi suomalaiset yritykset eivät uskalla ottaa suurempia riskejä ja miten voimme synnyttää uutta maailmaa muuttavaa innovointia. Muun muassa näihin kysymyksiin analyysimme tuo mielenkiintoisia näkökulmia, joita parhaillaan syvennämme.
Kun tarkastelemme rahoittamaamme osuutta innovaatioprojekteista, joiden kunnianhimo ja harppauksellinen potentiaali on erityisen lupaava, huomaamme startup- ja pk-yritysten suuren osan. Suuryritysten rooli on selvästi pienempi ja rajoittuu pääasiassa tunnettuihin pörssiyhtiöihin. Useissa näistä projekteista korostuvat myös tutkimusorganisaatioiden rooli – tutkimusyhteistyö on tärkeää innovaatioprojektien potentiaalille. Alueellisesti nämä projektit keskittyvät Helsingin ja Tampereen seuduille, mutta Suomesta löytyy myös muita korkean innovointipotentiaalin keskittymiä.
Mielenkiintoisin havaintomme liittyy korkean potentiaalin innovaatioiden teemoihin. Monissa haetaan uusia vaihtoehtoja kriittisille raaka-aineille muun muassa biomateriaaleista ja kiertotalousratkaisuilla, ja energiaratkaisut sekä -teknologiat nousevat tässä ryhmässä selkeästi esiin. Vastaavasti kyberturvallisuus, puolustusratkaisut, digitaalinen infra ja datakeskukset korostuvat aiheina.