Suomen kasvuharppaus ja innovointi – mitä datamme kertoo?

Business Finlandin uuden strategiakauden alussa on hyvä ottaa syväluotaava katsaus innovaatioprojektien rahoitustietokantaan. Olemme merkittävin julkinen innovaatiorahoittaja Suomessa, ja rahoituskantamme tarjoaa ainutlaatuisen ja jatkuvasti päivittyvän näkymän Suomen innovaatiotoiminnan luonteeseen, erityisesti uusien tekoälyavusteisten menetelmien myötä. 

Heti alkuun haettiin laajan tekstidatan pohjalta tapoja pisteyttää innovaatioprojektien kunnianhimoa ja potentiaalia. Innovaatiotutkimuksen yksi keskeinen teema on innovaatioiden uudistava luonne: maltillisempi innovointi johtaa kasvuun, mutta varsinaiset kasvunharppaukset vaativat markkinoita laajemmin haastavat radikaalit innovaatiot. Juuri näitä innovaatioita Suomi nyt tarvitsee. 

Suurin osa innovaatioprojekteista kasautuu kunnianhimon osalta keskitasolle. Tämä tulos ei yllättänyt meitä, sillä hyvä innovaatiosalkku tulisi sisältää sekä korkeaa että matalampaa kunnianhimoa ja riskiä. Varovaisempi innovointi takaa liiketoimintojen jatkuvuuden, rohkeampi korkean potentiaalin innovointi avaa uusia mahdollisuuksia. Tarvittavan kasvuharppauksen näkökulmasta korkean kunnianhimon ja riskin innovointi on kuitenkin se mielenkiintoisempi, erityisesti Business Finlandin uuden strategian näkökulmasta. 

Korkean potentiaalin innovoinnin tunnuspiirteet?  

Viime kuukausien mediakeskusteluissa korostuu huoli Suomen talouden hitaasta kasvusta ja peräänkuulutetaan rohkeita, radikaaleja innovaatioita. On kysytty, miksi suomalaiset yritykset eivät uskalla ottaa suurempia riskejä ja miten voimme synnyttää uutta maailmaa muuttavaa innovointia. Muun muassa näihin kysymyksiin analyysimme tuo mielenkiintoisia näkökulmia, joita parhaillaan syvennämme. 

Kun tarkastelemme rahoittamaamme osuutta innovaatioprojekteista, joiden kunnianhimo ja harppauksellinen potentiaali on erityisen lupaava, huomaamme startup- ja pk-yritysten suuren osan. Suuryritysten rooli on selvästi pienempi ja rajoittuu pääasiassa tunnettuihin pörssiyhtiöihin. Useissa näistä projekteista korostuvat myös tutkimusorganisaatioiden rooli – tutkimusyhteistyö on tärkeää innovaatioprojektien potentiaalille. Alueellisesti nämä projektit keskittyvät Helsingin ja Tampereen seuduille, mutta Suomesta löytyy myös muita korkean innovointipotentiaalin keskittymiä. 

Mielenkiintoisin havaintomme liittyy korkean potentiaalin innovaatioiden teemoihin. Monissa haetaan uusia vaihtoehtoja kriittisille raaka-aineille muun muassa biomateriaaleista ja kiertotalousratkaisuilla, ja energiaratkaisut sekä -teknologiat nousevat tässä ryhmässä selkeästi esiin. Vastaavasti kyberturvallisuus, puolustusratkaisut, digitaalinen infra ja datakeskukset korostuvat aiheina.

Merkittävästi huomaamme tekoälyn ja robotiikan poikkileikkaavan roolin useissa korkean potentiaalin innovaatioprojekteissa. Tekoälyyn investoidaan tällä hetkellä erityisen paljon tutkimus- ja kehitysresursseja (T&K), myös tukemaan innovointia muissa teemoissa. 

Oppeja kasvuharppaukseen?  

Pohdittaessa Suomen seuraavaa kasvuharppausta, radikaali innovointi on välttämätöntä. Rahoitustietokannastamme näemme vielä T&K vaiheessa olevia tulevaisuuden suomalaisia innovaatioita. Mitä voimme tästä alustavasta tekoälyavusteisesta analyysista oppia mahdollisia tulevia kasvuharppauksia varten? 

Tuloksemme tukevat muun muassa havaintoja Suomen kasvuyrittäjyyden merkityksestä. Korkean potentiaalin innovaatioprojektit ovat aineistossamme pitkälti pk- ja startup-yritysvetoisia. Tulokset korostavat myös tutkimusryhmien roolia uusien innovaatiopolkujen ja yritysvetoisten hankkeiden vahvistajina. Lisäksi voimme vahvistaa innovaatiotutkimuksen havainnot siitä, että lupaavimmat innovaatiolähdöt syntyvät eri teemojen leikkauspisteissä. Selkeimmät esimerkkimme tällä hetkellä liittyvät tekoälyyn, kriittisiin raaka-aineisiin ja turvallisuusratkaisuihin. Tämän vuoksi kasvua on haettava laajemmin yritysten ja tutkimusryhmien ekosysteemeistä, ei yksittäisiltä toimialoilta tai edes yrityksiltä. 

Onko koko Suomen potentiaali käytössämme? Analyysimme pohjalta näemme korkean potentiaalin innovoinnin keskittymiä lähinnä Helsingin ja Tampereen seuduilla, vaikka Business Finlandin kokonaisrahoitus kattaa Suomea paljon laajemmin. Ehkä Suomen koko potentiaali tosiaan ei ole vielä käytössä. Olisi tärkeää kannustaa uusia orastavia innovaatiokeskittymiä eteenpäin, erityisesti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteyteen. Kasvuharppaus ei synny siiloissa, tarvitsemme monialaista yhteistyötä myös alueellisten toimijoiden kesken. 

Suomen tulevaisuuden kasvu rakentuu jo nyt   

Business Finland on paitsi innovaatioiden, investointien ja matkailun edistäjä myös Suomen uudistumisen analysoija. Seuraamme jatkuvasti toimintaympäristöämme ja vaikuttavuuttamme, josta tässä esitetty lähestymistapa ja tulokset ovat yksi esimerkki. Datamme tarjoaa uusia näkökulmia uuden strategiamme toteutumisen reaaliaikaisempaan seurantaan, tunnistamme uusia innovaatioiden alueita ja nostamme esiin kehityskulkuja, jotka voivat uudistaa suomalaisen innovaatiokentän. 

Suomen innovaatiotoiminnan tulevaisuus rakentuu rohkeudelle, yhteistyölle ja kyvylle uudistua myös isommin harppauksin. Nyt on oikea aika käydä keskustelua siitä, miten voimme yhdessä siirtyä innovoinnissa kohti harppauksellisia läpimurtoja. Toivottavasti alustavat tuloksemme, joita olemme tässä esittäneet, herättävät kiinnostusta ja keskustelua myös laajemmin. Näin saamme myös lisäideoita jatkoanalyysejämme varten.