Vinkkejä tutkimusorganisaatioille pk-yritysyhteistyöhön

Tutkimusorganisaatiot – kuten ammattikorkeakoulut ja yliopistot - tarjoavat uusinta tutkittua tietoa sekä kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja, joista voisi olla hyötyä myös sellaisille pk-yrityksille, jotka eivät ole aiemmin tehneet isoja tutkimus- ja kehityshankkeita. Uusien yritysten ja toimialojen mukaan saanti tavoitteelliseen T&K-toimintaan sekä innovaatioyhteistyön vahvistaminen ovat Business Finlandin strategisia tavoitteita.

Tutkimusorganisaatioille suunnatuista hauista on kertynyt kokemusta, josta kannattaa ammentaa seuraaviin hakuihin. Tämän vuoden haku on auki 18.12.2026 saakka ja siihenkin toivotaan hyviä hakemuksia.

Tutkimusorganisaatioiden ja pk-yritysten yhteistyö -haussa rahoitusta myönnetään yksittäisen tai useamman tutkimusorganisaation yhdessä toteuttamaan Co-Research-projektiin. Tutkimuksen aiheelle on oltava tunnistettu tarve pk-yritysten parissa, mutta näillä yrityksillä ei vielä ole valmiuksia tai näkemystä osaamisen suoraan hyödyntämiseen tuotekehityksessään tai liiketoiminnassaan.

Osa edellisillä hakukierroksilla hylätyistä hakemuksista arvioitiin potentiaalisiksi, kunhan yritysyhteistyötä ja hankkeen fokusta kehitetään eteenpäin.

Tässä syitä, mihin rahoituksen saaminen yleisemmin karahtaa:

• Vaikka osa hylätyistä hakemuksista oli sisällöllisesti kiinnostavia ja niissä oli mukana melko runsaasti yrityksiä, niiltä silti puuttui riittävä yrityspanos eli pk-yritysten rahoitusosuus ei yltänyt vaadittuun 10 prosenttiin. Myös osallistujayritysten vähäinen määrä vaikutti hakemusten hylkäämiseen.
• Kun yritysten määrä ja panos jää pieneksi, hankkeen vaikuttavuus pk-yrityskenttään jää usein liian vähäiseksi, vaikka haun minimivaatimukset muodollisesti täyttyisivätkin. Lisäksi vähäinen yrityskiinnostus voi viestiä siitä, että hankkeen aiheelle ei ole selkeästi tunnistettua tarvetta yritysten keskuudessa. Tutkimusprojektilla täytyy luonnollisesti olla myös tutkimuksellista uutuusarvoa ja tutkijoiden tulee perustella aiheen relevanttius osana hakemusta.
• Osa hakemuksista oli sisällöllisesti huonosti kohdistettu juuri tähän hakuun: ne eivät vastanneet ydintavoitteeseen siitä, miten yhä useampia pk-yrityksiä saataisiin innostettua tutkimus- ja kehitystyöhön ja kasvattamaan valmiuksiaan vientiin. Hylkysyyksi voi muodostua myös se, että tutkimus on kohdistettu vain yhden tai parin yrityksen tarpeisiin, jolloin projektia ei voi rahoittaa julkisena tutkimuksena. Hyvissä hakemuksissa tulosten laajaa hyödyntämistä yrityskentässä on pohdittu monipuolisesti.

Moni tutkija kertoo pk-yritysten mukaan saamisen olevan toisinaan suurenkin työn takana, mutta pitkäjänteinen työ kannattaa. Yrityksillä selvästi on kiinnostusta päästä osallistumaan suuriinkin tutkimusprojekteihin suhteellisen pienellä panoksella.

Ilolla havaitsimme, että viime kierroksella yritysten määrä hankkeissa kasvoi verrattuna edellisvuoteen:

• Kaikissa projekteissa mukana on enemmän yrityksiä, kuin hakuilmoituksessa mainittu minimimäärä.
• Yhdeksässä projektissa on mukana vähintään 10 hyödyntäjäyritystä. Muissa projekteissa yrityksiä on mukana 4–9.
• Yritykset edustavat laajasti eri toimialoja – osa projekteista keskittyi tiettyyn toimialaan ja osassa oli mukana yrityksiä useilta toimialoilta.

Näyttää siis siltä, että tutkimusorganisaatioiden ja pk-yritysten yhteishankkeiden malli tunnetaan yhä paremmin ja sitä hyödynnetään laajemmin. Tästä on hyvä jatkaa.