EU:n kilpailukykykehitys keväällä 2026 – mitä TKI-toimijoiden kannattaa huomioida?

EU:n kilpailukykyagenda keväällä 2026 rakentuu kolmen ison teeman ympärille: innovaatio ja teknologia, puhdas siirtymä ja teollisuuspolitiikka, sekä turvallisuus ja resilienssi. Komission kilpailukykysuunnitelma vuosille 2024–2029 tähtää sisämarkkinoiden syventämiseen, innovaatio- ja teknologiakuilun kuromiseen, hallinnollisen taakan keventämiseen ja puhtaan teollisuuden edistämiseen.

Vuoden 2026 komission työohjelmasta karkeasti puolet aloitteista liittyy kilpailukykyyn (kiertotalousasetus, ilmastopaketit, osaamisen siirrettävyys jne.). Samaan aikaan valmistellaan vuosille 2028–2034 EU:n seuraavaa rahoituskehystä (MFF), josta komissio antoi ehdotuksensa heinäkuussa 2025. Parhaillaan pilotoidaan jo seuraavan rahoituskauden laajempia muutoksia.

Yleisemmin erityishuomiota kohdistetaan toimitusketjujen turvallisuuteen ja strategiseen autonomiaan, jotka ovat vahvasti esillä usealla sektorilla. Geopoliittisen tilanteen vuoksi EU pyrkii nyt mm. vahvistamaan kriittisten arvoketjujen kestävyyttä ja varmistamaan tärkeiden raaka-aineiden saatavuus. Myös suomalaisyritysten on hyvä arvioida tarvetta toimitusketjujen monipuolistamiselle ja seurata EU-tason ohjauskeinojen mahdollista tiukentumista.

Kypros toimii parhaillaan neuvoston puheenjohtajamaana. Sen puheenjohtajakauden kilpailukykysektorin painopisteitä ovat muun muassa sisämarkkinoiden vahvistaminen, teollisuuden modernisoinnin tukeminen sekä pk-yritysten roolin korostaminen talouskasvun moottoreina.

Työ painottuu erityisesti komission ehdotukseen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen uudesta kilpailukykyrahastosta (ECF), tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan (FP10), sisämarkkina- ja tulliasioihin (28th regime ja SMCP) sekä teollisuutta kiihdyttävän säädökseen (Industrial Accelerator Act, IAA), johon liittyvän ehdotuksensa komissio vastikään julkaisi.

Säädöksen tavoitteena on kääntää Euroopan teollisuuden laskusuunta mm. nopeuttamalla lupaprosesseja, tuomalla ulkomaisiin investointeihin uusia ehtoja (mm. teknologiansiirto- ja paikallista työvoimaa koskevat vaatimukset), laajentamalla eurooppalaisvaatimuksia julkisissa hankinnoissa ja tukiohjelmissa sekä luomalla kysyntää vähähiilisille eurooppalaisille tuotteille. Säädöksellä on siis vaikutuksia erityisesti kansainvälisiin investointeihin ja kumppanuuksiin.

Myös parlamentissa kevät 2026 on aktiivinen kilpailukykyteemojen käsittelyn kannalta. Parlamentti keskustelee kevään aikana kilpailukyvystä, sisämarkkinoista ja teollisuuden resilienssistä sekä strategisesta autonomiasta. Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa koskien julkaistiin juuri luonnosraportti europarlamentaarikko Christian Ehleriltä (EPP, Saksa), joka toimii keskeisissä rooleissa parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) ja on useiden keskeisten raporttien valmistelija (FP10:n pääraportoija ja ECF:n yhteisraportoija yhdessä Dan Nican kanssa).

Vastaava ECF-luonnosraportti julkaistiin vastikään. Ehlerin näkemyksen mukaan muokkaukset komission antamaan ehdotukseen eivät riitä, vaan ehdotuksen ydin tulee avata ja korvata toisenlaisilla uudistuksilla. Parlamentissa toivotaankin nyt rohkeaa ideointia ja konkreettisia ratkaisuja esitettäviksi vaihtoehtoiseksi malliksi. Ongelma vain on, ettei oikein kukaan ole tällaisia vaihtoehtoratkaisuja ehtinyt pohtimaan, kun fokus on ollut komission ehdotuksen artiklojen ymmärtämisessä.

Business Finlandin näkemyksen mukaan mm. komission kilpailukykyrahastoa koskevan ehdotuksen lähtökohta – kilpailukyvyn kannalta keskeisten hankkeiden tukeminen tarvittaessa perustutkimuksesta aina markkinoille pääsyyn saakka – on kannatettava. Uudistusten tuloksellisuus riippuu kuitenkin paljon kokonaisuuden lopullisesta muodosta sekä rahoitusohjelmien ja niitä ohjaavien prosessien toteutustavasta. Tärkeää on myös varmistaa, että kansalliset ja EU-tason rahoitusinstrumentit muodostaisivat saumattomasti yhteensopivan kokonaisuuden julkisten TKI-panostusten vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden maksimoimiseksi. 

Yritysten kannalta EU:n kilpailukykysektorin ajankohtaiset aloitteet tarkoittanevat sekä uusia rahoituskanavia että laajempia mahdollisuuksia osallistua EU-tason TKI-instrumentteihin ja kumppanuuksiin. Kevään 2026 poliittinen ja lainsäädännöllinen kokonaisuus tarjoaa paitsi näkymiä uusiin rahoitus- ja kumppanuusmahdollisuuksiin etenkin innovaatioihin, materiaaliteknologioihin ja digitaalisiin ratkaisuihin liittyen, myös vahvistuvan EU-vaikuttamisen ikkunan, johon suomalaisilla toimijoilla on hyvät lähtökohdat. Suomelta ja suomalaisilta toimijoilta tarvitaankin aktiivista ennakkovaikuttamista, jotta EU-rahoituksen painopisteet pysyvät Suomen vahvuusaloilla ja jotta laatu- ja kilpailuperiaatteet säilyvät rahoitusohjelmien toteutuksessa keskeisinä valintakriteereinä (tavoitetasona ’global state of art’), ja sääntely on jatkossa entistä innovaatiomyönteisempää.

Business Finlandin ja Suomen Akatemian yhteinen Suomen tutkimuksen ja innovoinnin EU-yhteystoimisto (Finnish Liaison Office for EU R&I) seuraa kehitystä tiiviisti Brysselissä ja edustaa suomalaista TKI-järjestelmää eurooppalaisissa verkostoissa. Business Finlandissa olemme myös uuden strategiamme myötä käärineet hihat EU-näkökulman vahvistamiseksi toimintamme eri osa-alueilla, ja toivotamme tälläkin saralla yhteistyön kumppaneidemme ja asiakkaidemme kanssa tervetulleiksi.