Sensofusion nousi vuoden tulokkaaksi – suomalainen teknologia suojaa ilmatilaa globaalisti
Poikkeuksellisen nopea kasvu, globaali asiakaskunta ja skaalautuva huipputeknologia ovat nostaneet Sensofusionin Suomen kansainvälisesti lupaavimpien puolustusteknologiayritysten joukkoon. Suomessa kehitetty teknologia havaitsee ja seuraa drooneja reaaliaikaisesti sekä torjuu niitä hyödyntäen tekoälyä, radiotaajuusanalyysiä ja monipuolisia sensoriteknologioita. Lippulaivatuote Airfence on käytössä lentokentillä, vankiloissa, sotilaskohteissa ja kriittisen infrastruktuurin kohteissa ympäri maailman.
- Suomalainen puolustusteknologian yritys, yksi Suomen lupaavimmista kasvuyrityksistä (perustettu 2016).
- Kehittää Airfence-järjestelmää, joka suojaa ilmatilaa luvattomilta drooneilta ja muilta uhkilta hyödyntämällä tekoälyä, radiotaajuusanalyysiä ja sensoriteknologiaa.
- Sensofusionin ratkaisuja käyttävät muun muassa NASA, Yhdysvaltain ilmailuhallinto (FAA) ja operatiiviset asiakkaat Ukrainassa.
- Vuonna 2024 liikevaihto kolminkertaistui edellisvuodesta 20,8 miljoonaan euroon, tulos 12,0 miljoonaa euroa.
- Suurin osa liikevaihdosta tulee viennistä.
Sensofusionin synty juontaa aikaan, jolloin kaupalliset droonit yleistyivät nopeasti. Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Tuomas Rasila ymmärsi varhain, että kehitys oli luomassa täysin uudenlaista turvallisuusriskiä ja että kuluttajadrooneista voisi muodostua tulevaisuudessa merkittävä uhka kriittiselle infrastruktuurille.
Hän ryhtyi kehittämään teknologiaa, joka pystyisi torjumaan tällaisia uhkia ennen kuin ne aiheuttavat vahinkoa. Rasila kehitti tavan tunnistaa drooneista lähtevää radioliikennettä ja paikantaa niiden liikkeet – siitä muodostui yhtiön lippulaivatuotteen, Airfence-teknologian, perusta.
Ohjelmisto- ja teknologiataustan omaavan Rasilan mukaan hyvässä yrityksessä pitäisi aina miettiä, mitä sellaista tietää, mitä muut eivät.
– Markkinatalous palkitsee, jos onnistuu tarjoamaan jotain, mitä tarvitaan, mutta mitä markkinoilta puuttuu, Rasila sanoo.
Sensofusion toimi alusta asti operatiivisena yrityksenä: se ei myynyt hanketta tai kehitysideaa, vaan käyttövalmista tuotetta. Tämä erottaa sen monista muista puolustusalan toimijoista, joissa keskitytään usein vuosia kestävien hankkeiden suunnitteluun.
Koska uhkaa ei ollut vielä tunnistettu laajasti, ei markkinaakaan ollut olemassa – se piti luoda. Aluksi myyntiä tehtiin uutisia seuraamalla: kun ongelmia ilmeni esimerkiksi vankiloissa ja lentokentillä, Rasila soitti potentiaaliselle asiakkaalle ja tarjosi ratkaisua. Ensimmäiset kontaktit syntyivät juuri rikosseuraamuslaitoksen kautta, ja pian puheluita tuli Yhdysvalloista, muun muassa Marylandin vankilasta.
Vaikka kaikki kontaktit eivät johtaneet asiakkuuksiin, ne avasivat ovia. Yhdysvaltain ilmailuhallinnon (FAA) ilmailuturvallisuushankkeessa Airfence pääsi mukaan testikaudelle, ja NASAn projektissa, jossa mukana olivat myös Google ja Amazon, se valittiin ilmatilan valvontaratkaisuksi. Ensimmäinen kaupallisesti merkittävä sopimus syntyi Yhdysvaltain merijalkaväen kanssa.
– Pienelle yritykselle pelkkä maininta FAAn tai NASAn kaltaisten toimijoiden yhteydessä voi olla arvokkaampaa kuin yksikään kauppa, toteaa Rasila.
Yksi asiakkuus johti nopeasti toiseen, ja pian järjestelmällä oli operatiivisia näyttöjä ympäri maailmaa.
Rasilan mukaan yhtiön ei nykyään tarvitse tehdä aktiivista myyntiä. Alan piirit ovat pienet, markkina rajattu ja toimiva, operatiivisesti todistettu järjestelmä puhuu puolestaan.
Kasvu kiihtyi sodan ja turvallisuusympäristön muutoksen myötä
Pandemian aikana liikevaihto romahti, mutta yritys jatkoi tuotekehitystä ja säilytti henkilöstönsä. Yrityksessä uskottiin omaan tekemiseen, sillä ongelma ei ollut kadonnut minnekään. Ensin tilanne palautui nopeasti ennalleen, ja sitten Ukrainan sota toi nopean käänteen: Euroopan puolustuspoliittinen ilmapiiri muuttui, ja Sensofusionin teknologia nousi ajankohtaiseksi.
Ukrainalaiset halusivat ostaa Airfence-järjestelmiä, mutta ennen kaupantekoa Rasila halusi varmistaa, että ne toimivat sodan olosuhteissa. Yritys lahjoitti laitteita ja matkusti paikan päälle kouluttamaan käyttäjiä. Kenttätestit onnistuivat, ja järjestelmää alettiin myös päivittää vastaamaan muuttuvia uhkia, sillä sodan myötä teknologian kehitys kiihtyi eksponentiaalisesti.
– Ennen kehitys tuotti drooneihin uusia ominaisuuksia niin, että meidän järjestelmän piti vastata niihin ehkä kerran kvartaalissa. Nyt niitä voi tulla jopa kerran viikossa, Rasila kertoo.
Teknologiaan ja tuotekehitykseen alusta asti panostanut yritys on onnistunut vastaamaan uuteen haasteeseen. Liikevaihto on kasvanut reilusti yli 100 prosenttia vuosittain, ja vuonna 2024 liikevaihto kolminkertaistui edellisvuoteen verrattuna nousten 20,8 miljoonaan euroon. Kasvu aiotaan kanavoida edelleen tuotekehitykseen ja kansainväliseen laajentumiseen.
Kansainvälistyminen vaatii läsnäoloa ja luottamusta
Piilaaksossakin ennen Sensofusionin perustamista työskennelleelle Rasilalle ajatus maailmalle lähtemisestä oli luontevaa. Ensimmäiset asiakkuudet syntyivät juuri Yhdysvalloissa, ja kansainvälistyminen oli alusta asti osa strategiaa.
Rasilan mukaan suomalaisilla yrityksillä olisi edellytyksiä paljon laajempaankin kansainvälistymiseen, mutta menestys vaatii rohkeutta ja jatkuvaa läsnäoloa: Omaan asiaan pitää uskoa ja paikan päälle on lähdettävä itse.
– Sensofusionin menestyksen takana on paljon sattumaa. Olemme olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Mutta jos yritys ei mene paikalle, sattuma ei voi olla puolella, hän tiivistää.
Rasila korostaa, että Suomen vahvuudet tukevat menestystä poikkeuksellisen hyvin. Suomessa on hänen mukaansa suunnaton määrä teknologista osaamista, vahva insinöörikulttuuri ja matalammat kehityskustannukset kuin useimmissa verrokkimaissa. Lisäksi suomalaisyrityksillä on ainutlaatuinen maabrändi.
– Kukaan ei inhoa suomalaisia. Meillä ei ole sellaista roolia, että kenenkään kansallinen ego kärsisi siitä, että ostaa meiltä. Tällä on varsinkin meidän alallamme valtava merkitys, Rasila kertoo.
Suomalaiset teknologia-alan toimijat ovat huipputasoa ja yhteisössä myös tuetaan toinen toista:
– Toisen suomalaisyrityksen kansainvälinen menestys ei ole keneltäkään pois – päinvastoin. Kun suomalainen yritys onnistuu kansainvälisesti, se avaa ovia myös muille ja vahvistaa koko maan mainetta teknologian ja osaamisen keskuksena, sanoo Rasila.
Samaa yhdessä tekemisen henkeä Sensofusion on kokenut myös Team Finland -verkoston toiminnassa. Business Finlandin rahoitus on auttanut yritystä kasvamaan, ja ulkoministeriön tuki on osoittautunut tärkeäksi maailmalla: toisinaan on tarvittu yllättäen tulkkia neuvotteluihin, toisinaan suurlähettiläs on avannut ovia tärkeisiin valtiollisiin yhteyksiin tai isännöinyt tuotejulkistuksia residenssillään.
Sensofusionin kokemusten taustalla näkyy ajatus, johon Team Finland -verkosto perustuu: pienessä maassa toimijat tukevat toisiaan, ja yhteistyö hyödyttää lopulta kaikkia.
Visio: maailman paras autonomisten aseiden torjunnassa
Rasilan visio Sensofusionille on selkeä: tulla maailman parhaaksi autonomisten aseiden torjunnassa ja tehdä se Suomesta käsin. Yritys investoi tuotekehitykseen, laajentaa teknologia-alustaansa ja tähtää Helsingin pörssiin.
Yrityksen myynti ei Rasilaa kiinnosta. Hän ei hae nopeita voittoja, vaan haluaa katsoa tarinan loppuun asti. Jos suomalaisten kansallista itsetuntoa onnistutaan vahvistamaan samalla, aina parempi.
– Haluan, että yhä useampi ajattelisi tulevaisuudessa niin, ettei parasta teknologiaa tarvitse etsiä Yhdysvalloista tai Israelista. Me voimme tehdä sen itse, täällä Suomessa, Rasila sanoo.