Horisontti Eurooppa

Euroopan komissio on julkaissut Horisontti Euroopan ohjelmakauden viimeisen työohjelmakokonaisuuden, joka kattaa pääosan vuosien 2026–2027 t&k-rahoitushauista. Yhteensä noin 14 miljardin euron investointien tavoitteena on vahvistaa tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia EU:n strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Tavoitteisiin kuuluvat muun muassa ilmastoneutraaliuden saavuttaminen, tekoälyn (AI) käytön lisääminen sekä selviytymiskyvyn varmistaminen nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Euroopan innovaationeuvoston (EIC) vuoden 2026 työohjelma tarjoaa yli 1,4 miljardin euron rahoitusmahdollisuudet innovatiivisille yrityksille ja tutkimusryhmille. Ohjelma on osa EU:n Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa ja keskittyy korkean riskin, korkean potentiaalin deeptech-teknologioihin pohjautuviin innovaatioihin. 

Hyvät uutiset ensin: Suomi kotiuttaa vauhdilla Horisontti Eurooppa -rahoitusta. Vuodessa kasvua on tullut yli 300 miljoonaa euroa ja rahoitusta saaneiden suomalaisten organisaatioiden määrä on jo lähes 700 kappaletta Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat aktiivisimpia ja kokeneimpia hakijoita ja ne myös kotiuttavat eniten Horisontti-rahoitusta. Yrityskentältä pk-yritykset ovat jo hyvin mukana, mutta suuryrityksillä on vielä paljon tilaisuuksia käyttämättä. Suomalaisten hakijoiden onnistumisprosentit ovat edelleen EU-keskiarvoja korkeammat - hienoa onnistumista ja vielä olisi mahdollisuuksia parempaankin. 

Osana seuraavaa pitkän aikavälin EU:n budjettia komissio ehdottaa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman budjetin kaksinkertaistamista 175 miljardiin euroon.

Horisontti Eurooppa on EU:n 93,5 miljardin euron tutkimus- ja innovaatio-ohjelma vuosille 2021–2027. Suurin osa ohjelman rahoituksesta myönnetään kilpailuun perustuvien hakujen perusteella, jotka esitetään työohjelmissa, joissa hahmotellaan tavoitteet ja erityiset aihealueet. Nyt julkaistussa vuoden 2025 työohjelmakokonaisuudessa on tarjolla yhteistyömahdollisuuksia mm. digitaali- ja avaruusteknologian sekä vihreän ja kestävän kehityksen hankkeissa. Ohjelma on tärkeä väline Euroopan kilpailukyvyn, puolustuksen ja turvallisuuden lisäämisessä.

Helmikuuhun 2025 mennessä Suomeen on saatu 1232 miljoonaa euroa, joka vastaa 2,8 prosenttia kaikesta Horisontti Eurooppa -ohjelman jakamasta rahoituksesta. Suomalaisten hakijoiden onnistumisprosentit ovat edelleen selkeästi EU-keskiarvoja korkeammat. Pienten ja keskisuurien yritysten lukumäärä on ilahduttavan suuri, mutta suomalaisia suuryrityksiä sen sijaan halutaan mukaan lisää.

Tervetuloa virtuaaliseen verkottumistapahtumaan, jossa tavataan kumppaneita ja ideoidaan projekteja EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman klusterin 5 (ilmasto, energia ja liikenne) vuoden 2026 rahoitushakuihin.

Tervetuloa virtuaaliseen verkostoitumistapahtumaan, jossa tavataan kumppaneita ja ideoidaan hankkeita EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman klusterin 6:n (Elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö) vuoden 2026 rahoitushakuihin keskittyen erityisesti luonnon monimuotoisuuteen ja saastumisen vähentämiseen liittyviin hakuaiheisiin. Tapahtuman järjestävät yhdessä Liettuan, Latvian, Viron, Suomen, Ruotsin, Kanadan ja Ukrainan NCP:t. 

Lähde mukaan valmistelemaan muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa EU-missioiden Horisontti Eurooppa -hakemuksia 2026 – haut avautuvat pian! NCP4Missions-hanke yhdessä Euroopan komission kanssa järjestää verkostoitumistapahtuman, joka kohdistuu Horisontti Euroopan vuoden 2026 missiohakukierrokseen. Tätä ennen järjestettävillä infopäivillä käydään läpi missiohakujen lähtökohdat ja tavoitteet.

Tervetuloa vuoden ensimmäisille Horisontin aamukahveille! Kuukausittainen tapahtumasarja kokoaa yhteen EU-asiantuntijoita, rahoituksen hakijoita ja projektiosallistujia keskustelemaan Horisontti Eurooppaan liittyvistä ajankohtaisista teemoista. Tässä aamukahvitilaisuudessa pureudutaan siihen, mitä vuosi 2026 tuo tullessaan tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa.

Miten kertakorvausmalli toimii ja miten laatia Horisontti Eurooppa -hakemus? Euroopan komissio järjestää aiheesta käytännönläheisen infotilaisuuden.

Autonominen liikkuminen vaatii uutta teknologiaa, tiivistä yhteistyötä ja rohkeutta kokeilla. Kunnianhimoinen suomalainen VAMOS-verkosto etsii vastauksia siihen, miten itseohjautuva liikenne voi palvella ihmisiä ja yhteiskuntaa turvallisesti ja tehokkaasti.

Orionin kehitystiimin usko omaan ideaan auttoi tuomaan markkinoille syöpälääkkeen, joka on noussut markkinamyynnissään harvinaiseen miljardiluokkaan. Uuden lääkkeen menestys yhdessä niin ikään kasvavan perusliiketoiminnan kanssa avaa yhtiölle uusia mahdollisuuksia laajentaa tutkimustaan ja kaupallista organisaatiotaan sekä rakentaa Suomeen lääke-ekosysteemiä, josta voi ponnistaa uusia onnistujia. Vuonna 2025 tasavallan presidentti myönsi Orionille vuosittaisen kansainvälistymispalkinnon kasvuyritys -kategoriassa.  

Poikkeuksellisen nopea kasvu, globaali asiakaskunta ja skaalautuva huipputeknologia ovat nostaneet Sensofusionin Suomen kansainvälisesti lupaavimpien puolustusteknologiayritysten joukkoon. Suomessa kehitetty teknologia havaitsee ja seuraa drooneja reaaliaikaisesti sekä torjuu niitä hyödyntäen tekoälyä, radiotaajuusanalyysiä ja monipuolisia sensoriteknologioita. Lippulaivatuote Airfence on käytössä lentokentillä, vankiloissa, sotilaskohteissa ja kriittisen infrastruktuurin kohteissa ympäri maailman.