Hyvät uutiset ensin: Suomi kotiuttaa vauhdilla Horisontti Eurooppa -rahoitusta. Vuodessa kasvua on tullut yli 300 miljoonaa euroa ja rahoitusta saaneiden suomalaisten organisaatioiden määrä on jo lähes 700 kappaletta Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat aktiivisimpia ja kokeneimpia hakijoita ja ne myös kotiuttavat eniten Horisontti-rahoitusta. Yrityskentältä pk-yritykset ovat jo hyvin mukana, mutta suuryrityksillä on vielä paljon tilaisuuksia käyttämättä. Suomalaisten hakijoiden onnistumisprosentit ovat edelleen EU-keskiarvoja korkeammat - hienoa onnistumista ja vielä olisi mahdollisuuksia parempaankin. 

Osana seuraavaa pitkän aikavälin EU:n budjettia komissio ehdottaa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman budjetin kaksinkertaistamista 175 miljardiin euroon.

Horisontti Eurooppa on EU:n 93,5 miljardin euron tutkimus- ja innovaatio-ohjelma vuosille 2021–2027. Suurin osa ohjelman rahoituksesta myönnetään kilpailuun perustuvien hakujen perusteella, jotka esitetään työohjelmissa, joissa hahmotellaan tavoitteet ja erityiset aihealueet. Nyt julkaistussa vuoden 2025 työohjelmakokonaisuudessa on tarjolla yhteistyömahdollisuuksia mm. digitaali- ja avaruusteknologian sekä vihreän ja kestävän kehityksen hankkeissa. Ohjelma on tärkeä väline Euroopan kilpailukyvyn, puolustuksen ja turvallisuuden lisäämisessä.

Helmikuuhun 2025 mennessä Suomeen on saatu 1232 miljoonaa euroa, joka vastaa 2,8 prosenttia kaikesta Horisontti Eurooppa -ohjelman jakamasta rahoituksesta. Suomalaisten hakijoiden onnistumisprosentit ovat edelleen selkeästi EU-keskiarvoja korkeammat. Pienten ja keskisuurien yritysten lukumäärä on ilahduttavan suuri, mutta suomalaisia suuryrityksiä sen sijaan halutaan mukaan lisää.

Euroopan komissio on julkaissut Horisontti Eurooppa -ohjelman väliarvioinnin, joka tarkastelee ohjelman tuloksia ja vaikuttavuutta sen ensimmäisinä vuosina (2021–2024). Raportin mukaan ohjelma on onnistunut edistämään vihreää ja digitaalista siirtymää, tukemaan Euroopan talouskasvua sekä edistämään EU:n kilpailukykyä maailmanlaajuisen tutkimuksen ja innovoinnin kentällä.

Navigoidessamme ilmastonmuutoksen, kestävän energian ja älykkään liikkuvuuden monimutkaisissa haasteissa SSH (Social Sciences and Humanities) -tieteenalat tarjoavat kriittisiä näkemyksiä ja menetelmiä kattavien ja vaikuttavien tulosten saavuttamiseksi. Klusteri 5:ssä painotetaan monessa haussa SSH-näkökulmien sisällyttämistä hankkeisiin.

Meriteollisuus ry:n järjestämässä tilaisuudessa käydään läpi tulevien meriteollisuuden Horisontti Eurooppa -hakujen 2026–2027 sisältöä. Tavoitteena on tarjota tietoa meriteollisuuden kannalta ajankohtaisista rahoitushauista sekä neuvoja niiden hyödyntämiseen. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille yrityksille.

Tervetuloa virtuaaliseen verkottumistapahtumaan, jossa tavataan kumppaneita ja ideoidaan projekteja EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman klusterin 5 (ilmasto, energia ja liikenne) vuoden 2026 rahoitushakuihin.

Tervetuloa virtuaaliseen verkostoitumistapahtumaan, jossa tavataan kumppaneita ja ideoidaan hankkeita EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman klusterin 6:n (Elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö) vuoden 2026 rahoitushakuihin keskittyen erityisesti luonnon monimuotoisuuteen ja saastumisen vähentämiseen liittyviin hakuaiheisiin. Tapahtuman järjestävät yhdessä Liettuan, Latvian, Viron, Suomen, Ruotsin, Kanadan ja Ukrainan NCP:t. 

Miten kertakorvausmalli toimii ja miten laatia Horisontti Eurooppa -hakemus? Euroopan komissio järjestää aiheesta käytännönläheisen infotilaisuuden.

Orionin kehitystiimin usko omaan ideaan auttoi tuomaan markkinoille syöpälääkkeen, joka on noussut markkinamyynnissään harvinaiseen miljardiluokkaan. Uuden lääkkeen menestys yhdessä niin ikään kasvavan perusliiketoiminnan kanssa avaa yhtiölle uusia mahdollisuuksia laajentaa tutkimustaan ja kaupallista organisaatiotaan sekä rakentaa Suomeen lääke-ekosysteemiä, josta voi ponnistaa uusia onnistujia. Vuonna 2025 tasavallan presidentti myönsi Orionille vuosittaisen kansainvälistymispalkinnon kasvuyritys -kategoriassa.  

Poikkeuksellisen nopea kasvu, globaali asiakaskunta ja skaalautuva huipputeknologia ovat nostaneet Sensofusionin Suomen kansainvälisesti lupaavimpien puolustusteknologiayritysten joukkoon. Suomessa kehitetty teknologia havaitsee ja seuraa drooneja reaaliaikaisesti sekä torjuu niitä hyödyntäen tekoälyä, radiotaajuusanalyysiä ja monipuolisia sensoriteknologioita. Lippulaivatuote Airfence on käytössä lentokentillä, vankiloissa, sotilaskohteissa ja kriittisen infrastruktuurin kohteissa ympäri maailman.

Sandvik avasi kesäkuussa uuden linjan maanpäällisten porauslaitteiden valmistukseen Tampereella, ja yhtiö on palkannut tänä vuonna noin 300 uutta työntekijää ja palkkaa vuoden loppuun mennessä vielä uusia työntekijöitä vahvistamaan kasvavaa liiketoimintaa. Sandvik on sijoittanut Suomen tehtaisiin yli 170 miljoonaa euroa viime vuosina. Sandvikin asiakkaita ovat globaalit kaivosyhtiöt sekä urakoitsijat yli 150 maassa. Tasavallan presidentti palkitsi yrityksen vuotuisella kansainvälistymispalkinnolla 14.11.2025 pitkäaikaisen sijoittajan sarjassa.