Uudet innovaatio- ja kasvututkimusprojektit saivat rahoituksen
Business Finlandin vuoden 2026 Innovaatio- ja kasvututkimushaun aiheina olivat kaupallistaminen, arvonluonti ja hyvinvointivaikutukset. Saimme aiheista laadukkaita hankeideoita ja erinomaiset hankkeet liikkeelle. Hakemusten taso ja kilpailu rahoituksesta oli jälleen kovaa. Uutta Innovaatio- ja kasvututkimus -hakua suunnittelemme keväälle 2027.
Kirjoittajat
Jari Hyvärinen
Head of Impact Assessment
jari.hyvarinen (at) businessfinland.fi
Elise Ramstad
Johtava asiantuntija
elise.ramstad (at) businessfinland.fi
Työkaluja innovaatiopolitiikan kehittämiseen
Innovaatiotutkimusprojektit kestävät noin kaksi vuotta. Tänä aikana ohjausryhmät, joissa on mukana mm. politiikantekijöitä, työmarkkinajärjestöjä, säätiöitä ja yrityksiä osallistuvat aktiivisesti tutkimuksen tukemiseen. Tutkimustyön tuloksena syntyy politiikkasuosituksia ja työkaluja innovaatiopolitiikan kehittämiseksi.
Tutustu aiemmin rahoitettuihin projekteihin
Tutustu projektien policy brief -julkaisuihin
Pähkinänkuoressa
Innovaatio- ja kasvututkimus on Business Finlandin tutkimushaku, jossa tavoitteena on löytää ratkaisuja Suomen talouden ja yhteiskunnan globaaleihin haasteisiin. Innovaatiotutkimuksen tarkoituksena on lisätä politiikantekijöiden ja -kehittäjien vuoropuhelua tutkijoiden kanssa. Rahoitettujen projektien teemat liittyvät innovaatiotoiminnan ja kasvun tutkimukseen.
Haun teemat
Vuoden 2026 haussa oli kolme teemaa (kaupallistaminen, arvonluonti ja hyvinvointivaikutukset) ja tavoitteena oli rahoittaa ainakin yksi hanke kustakin teemasta. Tutkimusryhmien hankkeilta odotetaan tiivistä yhteistyötä tulosten hyödyntäjien kanssa.
Innovaatio- ja kasvututkimushaun kysymyksiä olivat mm.
- Kaupallistaminen: Miten T&K-toiminnan avulla voidaan lisätä palveluiden ja tuotteiden kaupallistamista sekä parantaa kansainvälistä innovaatioyhteistyötä? Miten muita aineettomia ja aineellisia investointeja voidaan hyödyntää tässä prosessissa? Miten ymmärretään paremmin loppukuluttajien ja loppukäyttäjien arvonluontia?
- Arvonluonti: Millaisia uusia innovaatiokeskittymiä on nousemassa Suomeen, ja miten ne voisivat vauhdittaa kasvua ja tuottavuutta eri toimialoilla? Mitkä tekijät katalysoivat tai estävät yritysten skaalautuvuutta, tuottavuutta ja kasvua Suomessa? Miten parantaa Suomen arvonlisäystä viennissä ja arvoketjuja, ja miten uudet geotalouden ilmiöt ja markkinahäiriöt ovat muuttaneet arvonluontia Suomessa?
- Hyvinvointivaikutukset: Millaisia logiikoita tulisi soveltaa julkisessa T&K-rahoituksessa sen yhteiskunnallisten ja liiketoiminnallisten vaikutusten maksimoimiseksi? Mitkä ovat innovaatioiden ennakoidut ja toteutuneet yhteiskunnalliset vaikutukset liittyen tämän hetken akuutteihin kysymyksiin (mm. tasa-arvo, ilmastonmuutos jne.)? Mikä on eri sidosryhmien – kuten innovaatiorahoittajien, yritysten tai poliittisten päätöksentekijöiden – rooli sen varmistamisessa, että innovaatiotyön hyödyt luovat hyvinvointia yhteiskunnallisella tasolla?
Saimme laadukkaita ideoita ja erinomaiset hankkeet liikkeelle. Hakemusten taso ja kilpailu rahoituksesta oli jälleen kovaa.
Rahoitetut projektit
Kaksivaiheiseen hakuun saatiin kaikkiaan 37 aiehakemusta. Näistä 12 tutkimusryhmältä pyydettiin jättämään varsinainen hakemus. Rahoitus myönnettiin lopulta 8 projektille - yhteensä lähes 4 miljoonaa euroa.
Rahoitettaviksi valittiin seuraavat hankkeet:
Brand Value: Decoding Finland’s Hidden Intangibles Multiplier
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Oulun yliopiston hanke keskittyy aineettomista investoinneista brändeihin. Lähtöoletuksena on, että suomalaisilla yrityksillä on vahva tekninen osaaminen, mutta kaupallistaminen ja kansainvälinen kasvu jäävät heikoksi. Tähän yhtenä syynä on brändin aliarvostus investointina. Hankkeen tavoitteena on muuttaa brändin ymmärrystä siten, että se on strateginen työkalu, pitkäaikainen pääoma, joka luo kilpailuetua.
Yhteyshenkilöt: Olli Ropponen, Etla ja Saila Saraniemi, Oulun yliopisto
Yliopistotutkimuksen kaupallistamisen kehittäminen teknologiakasvuyrittäjien näkökulmasta
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopiston ja Tampereen yliopiston hankkeen tavoitteena on kuvata menestyvän Suomen yliopistojen ja teknologiatutkimuksen kaupallistamisen elementit teknologiakasvuyrittäjien näkökulmasta. Aihe tukee melko suoraan myös R2B:n kehittämistä. Hankkeessa kuvataan kasvuyrittäjien sanoin mikä on uusi kansallinen tavoite t&k- ja innovaatiotoiminnan keinoin. Hankkeessa tarkastellaan myös, miten talouden uudistuminen ja uudet toimintamallit saadaan otettua käyttöön laajasti.
Yhteyshenkilöt: Pasi Vainikka, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto ja Juho Väisänen, Tampereen yliopisto
Scaling Capabilities for Accelerating Leading Enterprises (SCALE)
Aalto yliopiston hankkeessa kehitetään skaalaamiseen liittyvää prosessiteoriaa ja miten tarvittavat organisatoriset muutokset, johtamistoimet ja skaalauskyvykkyydet kehittyvät näiden vaiheiden aikana ja skaalaamiseen. Projektissa tuotetaan kansainvälisesti uutta tietoa ja työkaluja siitä, miten suomalaiset yritykset rakentavat ne kyvykkyydet, joita tarvitaan skaalautumiseen tuotemarkkinasopivuudesta globaalisti kilpailukykyisiksi liiketoiminnoiksi.
Yhteyshenkilö: Lauri Saarinen, Aalto-yliopisto
Firm Growth in Finland: Innovation, Sustainability Regulation, and Growth-Enhancing Policy Design
Tampereen yliopiston hankkeen tavoite on tunnistaa, miten yritysten ominaisuudet ja toisaalta sääntely edistävät tai estävät arvonluontia. Hanke tuottaa tietoa siitä, miten yritykset vastaavat innovaatiota tukeviin kannustimiin ja ESG sääntelyyn. hankkeessa kehitetään uusia kvantitatiivisia menetelmiä ja mittareita näiden prosessien tutkimiseen.
Yhteyshenkilö: Marita Laukkanen, Tampereen yliopisto
SLIM – From Value Creation to System-Level Impact
VTT:n hankkeen tavoitteena on tutkia ns. hotspotteja Business Finlandin strategisilla alueilla, kuten liikkuvissa työkoneissa, siruteollisuudessa ja akkuklustereissa. Hankkeessa tutkitaan neljää vakiintunutta kotimaista hotspotia ja kolmea kansainvälistä vastinetta Taiwanissa, Alankomaissa ja Italiassa. Hanke vastaa suomalaisten yritysten ja päätöksentekijöiden esiin nostamiin tarpeisiin luomalla ennakoivia ja vaikuttavia malleja, jotka ohjaavat TKI-investointeja ja tukevat teollisuuden uudistumista useiden eri toimijoiden innovaatioympäristöissä.
Yhteyshenkilö: Kirsi Hyytinen, VTT
Breaking Barriers of Growth (2B-GROWTH)
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Turun yliopiston hankkeessa muodostetaan mittaus- ja arviointityökalu, joka jäljittää kasvun esteitä idean synnystä aina diffuusioon ja skaalaamiseen sekä arvon säilyttämiseen häiriötilanteissa. Hanke tarkastelee kasvua kokonaisuutena: missä innovaatioita syntyy, liikkuuko osaava työvoima niiden luo, pystyvätkö yritykset skaalaamaan liiketoimintaansa, miten kansainväliset arvoketjut ja geotaloudelliset shokit muuttavat kasvumahdollisuuksia ja millaiset johtamis- ja organisaatiokäytännöt tukevat kasvua.
Yhteyshenkilö: Tero Kuusi, Etla ja Marja Rautajoki, Turun yliopisto
License to Value: Data Act Driven Transformation of Industrial Data Use
Aalto yliopiston hanke liittyy EU Data Act:iin (2025), joka määrittelee teollisuusdatan käyttöä, ja jolla on potentiaalia muokata arvonlisän muodostumista, kilpailuetua ja valtasuhteita teollisissa ekosysteemeissä. Hankkeessa tutkitaan, miten teollisten arvoketjujen yritykset - mukaan lukien päämiehet (OEM-valmistajat), toimittajat, palveluntarjoajat ja loppuasiakkaat - mukauttavat liiketoimintastrategioitaan asetuksen johdosta. Lisäksi tarkastellaan, miten asetus saattaa vaikuttaa kasvupotentiaaliin, arvonlisän jakautumiseen, liiketoimintamalleihin ja yritysten välisiin valtasuhteisiin.
Yhteyshenkilö: Timo Seppälä, Aalto-yliopisto
MASSI – Mobilizing and Scaling Societal Impact of Public Innovation Funding
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopiston ja Laurea-ammattikorkeakoulun hankkeen tavoitteena on analysoida julkisen innovaatiorahoituksen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia suomalaisiin yrityksiin. Ensimmäinen tavoite on tunnistaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ulottuvuudet ja indikaattorit, jotka voidaan liittää innovaatiopolitiikkaan. Toinen tavoite on tilastollisesti arvioida, missä määrin ja millaisilla aikajänteillä suomalaisten yritysten erilaiset taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät julkisen innovaatiotuen vipuvaikutuksesta. Kolmas tavoite on tunnistaa ne mekanismit, joiden kautta julkinen innovaatiotuki edistää yhteiskunnallista vaikuttavuutta, sekä selvittää, miten nämä mekanismit voidaan muuntaa käytännön politiikkatyökaluiksi.
Yhteyshenkilöt: Sanna Heinänen, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto ja Pia Adibe, Laurean ammattikorkeakoulu