Rahoitushaku kvanttiteknologian Co-Research-tutkimushankkeisiin

Hakuaika

Kaksivaiheinen haku: 28.8.–9.11.2026 

Aiehakemukset on jätettävä 28.9. klo 23.59 mennessä, jonka jälkeen ideat esitetään enintään 15 min esityksessä Business Finlandin asiantuntijoille ja he antavat esityksen ja 15 min keskustelun jälkeen palautteen, kannattaako edetä varsinaiseen hakemukseen sekä tekevät mahdollisesti ehdotuksia hankkeiden yhdistämisestä tai ideoiden kehittämisestä. Aiehakemus on pituudeltaan enintään 3 sivua (ilman kansilehteä). Aiehakemuksen kansilehti ja aiehakemuksen otsikot on kuvattu liitteessä 1. 

Varsinaiset hakemukset on jätettävä 9.11. kello 23.59 mennessä. Hakemukset käsitellään hakuajan päättymisen jälkeen. Rahoituspäätökset tehdään alkuvuodesta 2027.

Haun kuvaus

Haussa rahoitetaan kvanttiteknologioiden kehittämistä ja niiden soveltamista seuraavissa aiheissa: kvanttilaskenta ja -simulaatio, kvanttikommunikaatio, kvanttisensorointi ja -metrologia. Lisäksi voidaan tutkia ja kehittää läheisesti kvanttiteknologiassa hyödynnettäviä enabling-teknologioita ja ohjelmistoja. Suomen kvanttiteknologian strategian 2025–2035 toteuttamista varten on luotu kansallinen tiekartta, joka julkaistiin tammikuussa 2026 (Roadmap-Finnish-Quantum-Technologies-by-2035.pdf). Ehdotusten odotetaan perustuvan erityisesti näihin tiekarttoihin, mutta jos tiekarttojen julkaisemisen jälkeen teknologian kehitys on tuonut uusia kehitysideoita tai soveltamiskohteita, niin myös näitä uusia ideoita voidaan tarjota rahoitettavaksi.

Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin (rahoituskeskus) tavoitteena on rahoituksellaan edistää merkittäviä hyödyntämismahdollisuuksia pitkällä aikavälillä luovaa julkista tutkimusta, joka ilman rahoitusta jäisi toteutumatta tai toteutuisi hitaammin tai suppeampana kuin olisi tarkoituksenmukaista. 

Rahoituksen myöntämisessä noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001) ja valtion talousarviotalouden sisäisessä rahoituksessa valtion talousarviosäädöksiä.

Rahoituksen tavoitteena on vahvistaa tutkimusorganisaatioiden osaamista elinkeinoelämän kannalta relevanteilla tutkimusalueilla ja kohdentaa tutkittavia aihealueita suomalaisen vientiliiketoiminnan toimialoille soveltuvaksi. Rahoitus on tarkoitettu tutkimusprojekteihin, joiden tulokset ovat julkisia ja laajasti elinkeinoelämän hyödynnettävissä. 

Rahoitus on suunnattu markkinaa mullistaviin, strategisiin sekä strategista osaamista kehittäviin tutkimusprojekteihin, joiden odotetaan vaikuttavan pitkällä aikavälillä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kehittymiseen. Rahoitushaussa tavoitellaan tutkimusprojekteja, joissa kotimaisen tai kansainvälisen tason tutkimuksessa on nähtävissä merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta yrityksillä itsellään ei vielä ole valmiuksia tai näkemystä osaamisen hyödyntämiseen tuotekehityksessään ja liiketoiminnassaan. Tutkimusprojektien tulokset toimivat pohjana yritysten omille kehittämisprojekteille.

Rahoituksella voidaan vahvistaa sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja edesauttaa teknologian tai osaamisen siirtoa Suomeen.

Projektin kokonaiskesto tyypillisesti enintään 2,5 vuotta.

Rahoituksen kohderyhmä

Rahoitusta voidaan myöntää vain tutkimusorganisaatioille. Rahoitusta voi hakea joko yksittäinen tutkimusorganisaatio itsenäisesti tai useita tutkimusorganisaatioita yhdessä. Usean tutkimusorganisaation yhteisessä hankkeessa jokainen osallistuja hakee rahoitusta omaan projektiinsa.

Hakijana ei voi olla yksittäinen tutkija tai tutkimusryhmä.

Tutkimusorganisaatioksi katsotaan organisaatio, jonka päätehtävänä on harjoittaa riippumattomasti tutkimusta tai kokeellista kehittämistä (esimerkiksi korkeakoulut ja tutkimuslaitokset). Tutkimusorganisaation tarkempi määritelmä on kuvattu verkkosivulla Miten autamme tutkimusorganisaatioita. 

Rahoituksen tyyppi ja määrä

Rahoitus on avustusta. Rahoituskeskuksen rahoitusosuus projektin hyväksyttävistä kustannuksista on 80 prosenttia. 

Haussa myönnettävän rahoituksen kokonaismäärä

Hakuun on varattu 4 miljoonaa euroa.

Rahoituksen käyttötarkoitus

Rahoitus on tarkoitettu hakijan itsensä toteuttamaan tutkimusprojektiin, ei tutkimuksen ostamiseen kolmannelta osapuolelta.  Useamman tutkimusorganisaation yhdessä toteuttamassa hankkeessa jokainen osallistuja hakee rahoitusta omaan tutkimusprojektiinsa. Jos kyseessä on kansainvälinen yhteishanke, ulkomaisten osallistujien on hankittava rahoituksensa muualta. Rahoituskeskuksen rahoitus on tarkoitettu vain suomalaisille tutkimusorganisaatioille. 

Rahoituksen saajan on levitettävä tuloksia aktiivisesti, syrjimättömästi ja laajasti. Tutkimustulosten levittäminen voi olla osa rahoitettavaa projektia. Tutkimusprojektilla tulee olla laadukas tutkimustulosten levittämissuunnitelma. Rahoituksella voidaan myös kartoittaa kansainvälisiä kumppaneita ja valmistella kansainvälisen jatko- tai laajennusprojektia, jos valmistelu on tarkoituksenmukainen osa tutkimusta ja sisällytetty hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan.

Kansainvälisen yhteistyön toteuttamiseksi projektiin voidaan sisällyttää esimerkiksi organisoidusta tiedonvaihdosta tai tutkijaliikkuvuudesta aiheutuvia kustannuksia. Tutkijaliikkuvuudessa tulee olla kysymys aidosta projektia hyödyttävästä tutkimustyöstä. 

Rahoitusta  

• ei saa käyttää vastikkeettomiin menoihin, kuten apurahojen myöntämiseen
• ei saa käyttää opetukseen
• ei saa käyttää taloudelliseen toimintaan, kuten tilaustutkimukseen tai yrityksille tehtävään konsultointiin. Jos tutkimuksessa on tarpeen käyttää yrityksiltä saatuja case-esimerkkejä tai tutkimusongelmia, niiden käytön on tuettava suoraan tutkimushypoteesin ratkaisua, saatujen tulosten on oltava avoimesti julkaistavissa ja tutkimusorganisaation rajoituksetta hyödynnettävissä.  
• ei saa käyttää ulkomaisille yhteishankkeen osallistujille kuuluviin kustannuksiin 
• ei saa miltään osin välittää kolmannelle osapuolelle (ns. valtionavustuslain 7.3 §:n mukainen edelleen välittäminen).

Hyväksyttävät kustannukset

Rahoitusta voidaan myöntää tutkimusprojektin aiheuttamiin kokonaiskustannuksiin (ns. kokonaiskustannusmalli). Hyväksyttävissä olevat kustannukset on määritelty tarkemmin julkisen tutkimuksen rahoitusta koskevissa vakioehdoissa. Julkisen tutkimuksen rahoitus (pdf)

Jos yhteishankkeen osallistujat toteuttavat hankkeessa yhteishankintoja, kunkin osallistujan on budjetoitava näistä itselleen kuuluva osuus omaan projektiinsa. Tämä koskee myös yhteishankkeen koordinointityötä.

Tutkimusprojektin kustannukset voidaan hyväksyä aikaisintaan siitä päivästä, kun rahoituspäätös on hyväksytty. Projektin kustannusten tulee perustua projektikirjanpitoon ja luotettavaan työajan kohdentamiseen. Projektin alkamispäivä pitää valita siten, että organisaatio pystyy varmistamaan rahoitettaville projekteille kuuluvien kustannusten kirjaamisen luotettavalla tavalla. Projektit on suunniteltava siten, että työ alkaa vasta kun hakija on saanut rahoituspäätöksen.

Rahoituksen myöntämisen yleiset edellytykset

Jos seuraavat edellytykset eivät täyty, rahoitusta ei myönnetä.

• Hakijan on oltava Suomessa toimiva tutkimusorganisaatio (Y-tunnus).
• Hakijalla on riittävät immateriaalioikeudet tutkimussuunnitelman mukaiseen toteuttamiseen ja tulosten hyödyntämiseen
• Projektissa aikaan saatavat tulokset ovat julkisia projektin päättymisen jälkeen. Tuloksiin liittyvistä oikeuksista ja tulosten julkisuudesta on saatavissa tarkemmin tietoa julkisen tutkimuksen rahoitusta koskevista vakioehdoista.
• Tutkimusprojekti tai yhteishanke on verkottunut elinkeinoelämän kanssa:
  • • Sitoutuneita potentiaalisia tulosten hyödyntäjäyrityksiä on oltava vähintään kolme (3).
    • Yritykset ovat sitoutuneet projektiin tai yhteishankkeeseen osoittamalla sille rahoitusta tai muuta tutkimusta hyödyttävää panostusta, kuten laitteita, tiloja, dataa tai ohjelmistoja. Saatua rahoitusta tai muuta panostusta vastaan yritykselle ei saa luovuttaa mitään välitöntä vastiketta.
    • Yritys on vahvistanut sitoutumisensa luonteen Yrityksen ilmoitus projektiin osallistumisesta -lomakkeella (docx). Hakemusten arvioinnissa huomioidaan vain varsinaisen haun sulkeutumisajankohtaan mennessä rahoituskeskukselle toimitetut allekirjoitetut lomakkeet.

Rahoituksen myöntämisen arviointiperusteet

Rahoitus on kilpailtua rahoitusta, jossa kokonaisarvioinnin lisäksi hakemuksia arvioidaan seuraavassa mainittujen arviointiperusteiden mukaisesti. Positiivinen rahoituspäätös edellyttää, että rahoituksella on merkittävä vaikutus projektin toteuttamiseen tai tuloksiin ainakin yhden rahoituskeskuksen vaikuttavuustavoitteen alueella: ennätysmäärä tuottavuutta parantavia yksityisiä T&K- ja kasvuinvestointeja, tasoloikka kunnianhimoon ja innovaatioyhteistyöhön sekä maailmanluokan edellytykset kansallisten vahvuuksien uudistamiselle ja kvanttiteknologia-alan kehittymiselle. Arvioinnissa otetaan huomioon kilpailevat rahoitushakemukset. 

Kehitettävä innovaatio ja osaaminen

• Projektissa syntyy uutta tietoa ja osaamista
• Tutkimuksessa korostuvat disruptiiviset sekä strategista osaamista kehittävät aihealueet
• Projektin tulosten avulla tavoiteltavan uuden vientiliiketoiminnan ja tuottavuuden kasvun potentiaali on merkittävää 
• Projektisuunnitelmaan sisältyvä kansainvälinen yhteistyö muuhun aihealueen huippututkimukseen.

Tulosten hyödyntäminen

• Tutkimusprojektin tulokset toimivat pohjana yritysten omille kehittämisprojekteille. Tulokset ovat laajasti hyödynnettävissä myös hanketta rahoittavien yritysten ulkopuolella. 
• Projektisuunnitelmaan sisältyy laadukas tutkimustulosten levittämissuunnitelma.
• Vuorovaikutus Suomessa toimivan elinkeinoelämän kanssa sekä yritysten rooli projektin toteuttamisessa ja ohjaamisessa. 
  • Yritysten kiinnostus tutkimusongelmaan ja osallistuminen projektisuunnitelman valmisteluun.
  • Tutkimuksen ohjausryhmään ja rahoittamiseen sitoutuneiden potentiaalisten hyödyntäjäyritysten määrä. Minimivaatimusta (3) suurempi määrä parantaa hakijan kilpailuasemaa
  • Hyödyntäjäyritysten osuus tutkimusprojektin tai yhteishankkeen rahoituksesta. Yritysten rahoitus hankkeelle parantaa hakijan kilpailuasemaa.
    • Rahoituksen on oltava vastikkeetonta, eikä yritys voi vaatia rahoitusta tai muuta panostusta vastaan esimerkiksi konsultointia.
    • Mukana voi olla myös muulla tavalla hankkeeseen panostavia yrityksiä tai muita osallistujia, kuten toimialajärjestöjä. Panostus voi olla niin kutsuttua in-kind-panostusta datana tai ohjelmistoina, materiaaleina tai laitteina. Panostus tulee kuvata ja niiden tulee täydentää sekä edesauttaa projektin tavoitteita.
  • Potentiaalisten hyödyntäjäyritysten kyky hyödyntää projektissa aikaan saatavaa osaamista omassa T&K-toiminnassaan. 

Käytettävät voimavarat ja hyödynnettävä yhteistyö

• Projektiin osallistujilla on riittävä osaaminen ja resurssit tulosten saavuttamiseksi. 
• Yhteishankkeissa arvioidaan kunkin osallistuvan organisaation rooli ja merkitys hankkeen toteuttamisessa. Jokaisella osallistujalla on perusteltu rooli yhteishankkeen toteuttamisen tai hyödyntämisen kannalta.

Edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät mm.

Arvioinnissa otetaan huomioon myös projektin välilliset vaikutukset, kuten 

• tutkimuksen heijastusvaikutukset alan osaamiseen ja tutkimukseen Suomessa 
• välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä (liikevaihtoon, vientiin, tuottavuuteen ja työpaikkoihin) sekä vaikutukset ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin sekä yhteiskunnalliset vaikutukset.

Rahoitusta ei myönnetä, jos:

• Tutkimuksen aihealue on tavanomainen.
• Projektin hyödyntämispotentiaali pitkällä aikavälillä on pieni verrattuna tarvittavaan rahoitukseen.
• Projektissa ei ole riittävästi uskottavan tavoitteen saavuttamiseen tarvittavaa tutkimusosaamista sekä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.
• Tutkimusta tekevillä tahoilla ei ole riittäviä immateriaalioikeuksia tutkimuksen kohteeseen.
• Potentiaalisten tulosten hyödyntäjäyritysten joukko on suppea tai yksi yritys dominoi tulosten potentiaalista hyödyntämistä.

Rahoituspäätökseen vaikuttavat kielteisesti:

• aikaisempien projektivelvoitteiden laiminlyönnit
• projektin avainhenkilön väärinkäytöshistoria

Rahoituksen vakioehdot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen vakioehdot (pdf)