Tutkimus, kehitys ja pilotointi

Jatkuva haku: Hakemuksia käsitellään jatkuvasti. 

Tutkimus-, kehitys- ja pilotointirahoitus (jäljempänä T&K-rahoitus) mahdollistaa yritysten riskipitoisten hankkeiden nopeamman ja laajemman toteuttamisen, kannustaa panostamaan tutkimus- ja kehitystyöhön sekä parantamaan tuottavuutta ja luomaan uutta kansainvälistä kilpailuetua. Rahoituksella haetaan suurta vaikutusta yritysten kasvuun, uudistumiseen ja verkostovaikutuksiin, ja Innovaatiorahoituskeskus Business Finland (jäljempänä Rahoituskeskus) on mukana jakamassa kunnianhimoiseen tutkimus- ja kehittämistyöhön liittyvää riskiä.

Rahoituskeskus kohdistaa rahoituksensa yritysten T&K-projekteihin, joiden avulla syntyy ennätysmäärä tuottavuutta parantavia yksityisiä T&K-investointeja ja edistetään muiden korkean tuottavuuden aineettomien ja aineellisten investointien syntyä. Rahoituksella pyritään lisäämään nopeasti kasvavia innovatiivisia yrityksiä, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä yritysten panostuksia loppuasiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen sekä kansainvälistymisen ja hyödyntämisen valmisteluun.

Aineettomat investoinnit selittävät merkittävän osan yritysten tuottavuudesta ja kasvusta, ja ne skaalautuvat usein ilman suuria lisäkustannuksia. Rahoituskeskuksen T&K-rahoitus ei rajoitu aineellisiin tai teknologisiin ratkaisuihin, vaan kannustaa yrityksiä vahvistamaan asiakasymmärrystä ja luomaan asiakkaille aineetonta arvoa (ks. opas Kilpailuetua aineettomista investoinneista).

Rahoituskeskuksen T&K-rahoitus on tarkoitettu merkittävää kansainvälistä kasvua ja kilpailuetua tavoitteleville, kunnianhimoista T&K-työtä tekeville innovatiivisille yrityksille sekä edelläkävijäyrityksille, jotka tavoittelevat suurta tuottavuusharppausta kansainvälisesti kilpailluilla kotimarkkinoilla. Rahoitusta myönnetään kunnianhimoisiin T&K-projekteihin, joiden tuloksena syntyy yritykselle kansainvälistä kilpailuetua luovia uusia ratkaisuja. Suurten yritysten osalta lisätavoitteena on kannustaa yhteistyöhön tutkimusorganisaatioiden ja pk-yritysten kanssa. Sen sijaan valmiin ratkaisun käyttöönotto, pienet parannukset sekä myynnin, markkinoinnin tai operatiivisen toiminnan toimenpiteet eivät sovellu rahoitettaviksi.

Rahoituksen kohteena voi olla aineellisten ja teknologisten ratkaisujen lisäksi myös palveluiden, liiketoimintamallien, johtamisen, työn organisoinnin ja muiden aineettomien kokonaisuuksien kehittäminen, kun työ täyttää tutkimus- ja kehitystoiminnan kriteerit. Aineettomat ratkaisut voivat olla osa hanketta tai sen keskeinen tai yksinomainen sisältö (ks. ohje Johtaminen, työn muutos ja organisaatioiden kehittäminen TKI-rahoituksessa).

Rahoituskeskuksen rahoitus on kilpailtua ja harkinnanvaraista. Rahoituksen myöntämisessä noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001), lakia valtion lainan annosta ja valtiontakuusta (449/1988), lakia taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (429/2016) ja valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014).

Rahoitettavan projektin tyypillinen kesto on 1–2 vuotta, mutta projekteilla ei ole ehdotonta minimi- tai maksimikestoa.

Perustellusta syystä projektin rahoitus on mahdollista jakaa myös kahteen tai useampaan vaiheeseen (Ketterä-rahoitusmalli). Mikäli ensimmäiselle vaiheelle laadittuun projektisuunnitelmaan asetetut tavoitteet täyttyvät, Rahoituskeskus voi myöntää projektin seuraavalle vaiheelle lisärahoituksen projektimuutoksena ilman uutta rahoitushakemusta. 

Rahoitusta voivat hakea Suomeen rekisteröidyt yritykset. Yrityksellä tarkoitetaan oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikkia yksiköitä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, ei kuitenkaan luonnollista henkilöä. 

Rahoitusta ei myönnetä yksityisille elinkeinonharjoittajille eikä toiminimiyrityksille eikä EU:n valtiontukisääntöjen mukaan vaikeuksissa oleville yrityksille.

Tarkemmat edellytykset rahoituksen myöntämiselle on kuvattu kohdissa rahoituksen myöntämisen edellytykset, esteet ja arviointiperusteet.

Rahoitus on avustusta tai lainaa.

Rahoitustaso riippuu rahoitettavan projektin sisällöstä sekä yrityksen koosta (Katso määritelmät). Tyypillisesti uutta luovaa tutkimuksellista työtä rahoitetaan avustuksella, kun taas kehitystyötä (sisältää myös pilotoinnin) rahoitetaan lainalla. 

Avustusta myönnetään tutkimusprojekteihin pk-yrityksille enintään 50 % ja midcap- sekä suurille yrityksille enintään 40 % projektin hyväksyttävistä kustannuksista. Kun projektin sisältö on kokonaan teollista tutkimusta, avustuksen määrää voidaan korottaa enintään 10 %:lla. 

Lainaa myönnetään kehitysprojekteihin (sisältää myös pilotoinnin) 50 % projektin hyväksyttävistä kustannuksista. Perustellusta syystä pk- ja midcap-yrityksien osalta laina voi kattaa 70 % projektin hyväksyttävistä kustannuksista. Yritys voi saada 30 % projektille myönnetystä lainarahoituksesta ennakkona projektin alussa ja loput maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella. 

• Lainan korko on kolme prosenttiyksikköä alempi kuin kulloinkin voimassa oleva peruskorko, kuitenkin vähintään yksi prosentti. Tämänhetkisen peruskoron voi tarkistaa valtionvarainministeriön sivuilta. 
• Laina myönnetään pääsääntöisesti ilman vakuutta. 
• Laina-aika on tyypillisesti seitsemän tai kymmenen vuotta, joista lyhennysvapaita vuosia on kolme tai viisi. Kymmenen vuoden laina-aikaa ja viiden vuoden lyhennysvapaata voidaan harkita, jos nähtävillä on, että kehitystyö vie normaalia pidemmän ajan.
• Jos projektissa ei saavuteta tavoiteltuja tuloksia tai sen tuloksia ei voida hyödyntää yrityksen liiketoiminnassa, laina voidaan kriteerien täyttyessä poikkeustapauksessa muuttaa osittain tai kokonaan avustukseksi.

Myönnettävän rahoituksen määrä asetetaan valtion vuotuisessa talousarviossa.

Rahoitus on käytettävä tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen 1444/2014 2 §:ssä määriteltyyn tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Avustus on tarkoitettu projekteihin, joiden pääasiallinen sisältö on tutkimustyötä, jolla pyritään vähintään toimialalle uuden tiedon tuottamiseen ja jolla luodaan valmiuksia myöhemmälle kehittämistyölle, mutta jonka tuloksena ei vielä synny valmista tuotetta tai palvelua. 

Laina on tarkoitettu projekteihin, joiden pääasiallinen sisältö on kehitystyötä tai pilotointia. Lainarahoituksella voi esimerkiksi todentaa ratkaisun toimivuuden yhteistyössä asiakkaan kanssa, kehittää uusia tuotteita tai palveluita tai nopeuttaa pääsyä markkinoille. 

Käytännössä projektien sisältö on usein yhdistelmä tutkimusta, kehitystyötä ja pilotointia, jolloin rahoitusmuoto määräytyy sen mukaan minkä tyyppiseen työhön projektin hyväksyttävät kustannukset painottuvat.

Tässä on esimerkkejä siitä, millaiseen tutkimus- ja kehitystyöhön yritys voi käyttää Rahoituskeskuksen rahoitusta:

Hyväksyttävät kustannukset on kuvattu Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen vakioehdoissa. 

Projektille voidaan hyväksyä vain hankintoja ja työtä, joiden kirjallinen sopimus tai tilaus on tehty rahoitushakemuksen vireilletulon jälkeen. Sitovaa sopimusta hankinnasta ei tule tehdä ennen hakemuksen jättämistä. Ennen rahoitushakemuksen vireilletuloa projektin toteuttamista varten tilattu hankinta voidaan poikkeustapauksessa hyväksyä vain, jos tilauksessa tai sopimuksessa on ehto siitä, että hankinta peruuntuu, jos rahoituspäätös on kielteinen. Kustannukset ovat tällöinkin hyväksyttäviä vasta aikaisintaan projektin alkamispäivästä lähtien.

Rahoituskeskus voi hyväksyä kustannuksia projektille aikaisintaan siitä alkaen, kun rahoitushakemus on tullut vireille ja kun sillä on ollut käytettävissään asian käsittelyn aloittamiseksi tarvittavat perustiedot.

Seuraavien edellytysten on täytyttävä rahoitushakemuksen tullessa vireille: 

• Hakijan on oltava Suomessa kiinteässä toimipisteessä liiketoimintaa harjoittava yritys, jolla on suomalainen Y-tunnus.
• Yrityksellä on projektin ajalle uskottava kokonaisrahoitussuunnitelma. Kehitysprojektin omarahoitusosuuden lisäksi yrityksen tulee pystyä maksamaan kehitysprojektille kertyvät kustannukset ennen kuin se saa käyttöönsä Rahoituskeskuksen myöntämää avustusta tai lainaa. Yrityksen tulee kyetä rahoittamaan myös muu yritystoimintansa kehitysprojektin aikana. Rahoituskeskuksen rahoitus maksetaan jälkikäteen raporttien ja kustannustilitysten perusteella, poikkeuksena lainarahoituksessa maksettava ensimmäinen ennakkoerä. Vähintään 10 % myönnetystä avustuksesta ja 20 % myönnetyn lainan pääomasta maksetaan vasta sen jälkeen, kun loppuraportti on hyväksytty ja jos projektille on kertynyt riittävästi hyväksyttäviä kustannuksia. Yrityksellä tulee olla taloudelliset edellytykset hankkeen tulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi ja toiminnan jatkamiseksi hankkeen päätyttyä.
• Hakijalla on oltava riittävät henkilöresurssit projektin toteuttamiseen
  • Vähimmäisvaatimus on kahden henkilön sitoutunut, Suomessa työskentelevä tiimi. 
  • Tiimistä vähintään yhden henkilön tulee työskennellä kokoaikaisesti hakijayrityksessä. Toisen henkilön työpanos voi koostua myös useamman henkilön osa-aikaisesta työpanoksesta (esimerkiksi 2 henkilöä, jotka kumpikin panostavat 50 % ajastaan yritykseen).
  • Vähimmäisvaatimuksen täyttyminen on edellytys hakemuksen arvioitavaksi ottamiselle eikä tarkoita, että tiimin osaaminen, kokemus tai resursointi olisivat riittävät. Nämä arvioidaan osana hakemuksen kokonaisarviointia (katso Rahoituksen myöntämisen arviointiperusteet).
  • Kokoaikaiseksi lasketaan henkilö, joka käyttää kaiken työaikansa hakijayritykseen eikä hänellä siten voi olla työaikaa vaativia vastuita tai tehtäviä muissa organisaatioissa.
  • Uskottavasti sitoutuneiksi tiimin jäseniksi lasketaan henkilöt, joilla on merkittävä omistus yrityksestä tai jotka ovat todennettavasti työsuhteessa yritykseen.
  • Henkilöresursseihin voidaan laskea mukaan myös yrittäjän oma työ, vaikka hän ei nosta palkkaa yrityksestä eikä rahapalkkaa raportoida projektin kustannukseksi
• Suuren yrityksen (Katso määritelmät) on käytettävä avustusrahoitteisessa projektissa vähintään 40 % ja lainarahoitteisessa projektissa vähintään 15 % projektin kustannuksista palveluiden ostamiseen pk-yrityksiltä tai tutkimusorganisaatioilta. Vaihtoehtoisesti projekti voi kuulua Rahoituskeskuksen hyväksymään kansainväliseen yhteistyöohjelmaan, jossa on mukana pk-yrityksiä tai tutkimusorganisaatioita.

Rahoituksen myöntämisen ja rahoituksen maksamisen yleiset esteet: Rahoituksen esteet

Rahoitusta ei myöskään myönnetä, jos:

• Hakija on yksityinen elinkeinoharjoittaja tai toiminimiyritys 
• Hakija on Ahvenanmaalle rekisteröity yritys, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa ja toimintaa Manner-Suomessa tai projektin tuloksia ei hyödynnetä Manner-Suomessa sijaitsevan toimipaikan toiminnassa. Kiinteän toimipaikan olemassaolo edellyttää riittävää maantieteellistä ja ajallista pysyvyyttä.

Rahoituskeskuksen myöntämä rahoitus on harkinnanvaraista ja arvioinnissa huomioidaan yrityksen taloudellisen tilanteen ja projektin sisällön lisäksi yrityksen resurssit toteuttaa t&k-projekti muun yritystoiminnan ohella, julkisen rahoituksen osuus yrityksen T&K-panostuksista aiemmilta vuosilta, aiempien projektien ja projektivelvoitteiden toteuttaminen, aiempien projektien tavoitteiden saavuttaminen sekä niiden tulosten hyödyntäminen. 

Hakemusta arvioidaan seuraavilla perusteilla:

Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan vakioehdot